Valtiovarainministeriön torstaina julkaisema budjettiehdotus vaikuttaa finanssipolitiikan osalta oikein viritetyltä, sanoo toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Hän nostaa esiin, että esityksessä elvyttäminen vähenee merkittävästi mutta ei kokonaan lopu.
– Elvyttäminen on tarpeen, mutta vähemmän elvyttäminen on paikallaan. Onko se enää elvytystä vai kiristystä on sitten makuasia. Jos elvytys vähenee, esimerkiksi Euroopan komissio tulkitsee sen finanssipolitiikan kiristykseksi, Lainà pyörittelee KU:lle.
Hän lisää, että finanssipolitiikan osalta käyttää mittatikkuna koronakriisiä edeltävää aikaa. Vuonna 2019 annettuun talousarvioon verrattuna VM:n budjettiehdotus on selvästi elvyttävä.
”Elvyttäminen on tarpeen, mutta vähemmän elvyttäminen on paikallaan.”
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) otti torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa myös kantaa ilmastotoimiin. Vielä keskiviikkona ministeriä ja ministeriöitä kritisoitiin siitä, että ilmastokriisi ei puheissa saanut mainintoja. Lainà kiittelee Saarikon mainintoja ilmastotoimista, mutta konkretia jäi vielä puuttumaan.
– Ne eivät sisältyneet tähän huomenna julkaistavaan budjettiehdotukseen. Ilmastotoimet jäävät vähän ilmaan, koska niihin on yhdistetty EU-elvytyspaketista tuleva raha. Siinä olisi voinut olla konkretiaa enemmän, mutta ehkä se konkretisoituu hallituksen budjettiriihen aikaan, hän sanoo.
Ulosottoaikoihin helpotusta
Sapiskaa ehdotus saa Lainàlta siitä, että ulosoton helpottaminen ei ole valtiovarainministeriön virkamiehiltä mainintaa saanut.
– Jos aletaan katsoa 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavia työllisyystoimia, se olisi helpoimmasta päästä ja varsinkin tähän tilanteeseen erittäin hyvä täsmätoimi.
– Koronakriisi on kohdellut osaa ihmisistä aika kaltoin ja aiheuttanut maksuvaikeuksia. Ihmettelen, että se ei ehdotuksessa ole, vaikka kehysriihessä on linjattu siitä.
Lainà huomauttaa, että hallituksen tilaamassa selvityksessä ulosottoaikoihin puuttumisella olisi merkittävä työllistävä vaikutus. Tämä tarkoittaisi ulosottoaikojen lyhentämistä nykyisestä, velkajärjestelyyn pääsyn helpottamista tai jopa henkilökohtaisen konkurssin mahdollistamista.
– Näillä keinoilla olisi hyvinkin merkittäviä työllisyysvaikutuksia, ja niistä tulisi julkista taloutta vahvistavia. Ja aika merkittävästikin, jos verovelat luetaan helpotuksista ulos.
Huipulle matkaa
Saarikko mainitsi tiedotustilaisuudessa, että Suomen talous on toipunut koronakriisistä hyvin. Hän kuvaili lähiaikojen näkymiä aurinkoisiksi.
Lainà huomauttaa, että vaikka Suomen talouden suunta onkin positiivinen, ei huippua ole lähellekään vielä saavutettu. Niin kutsuttua korkeasuhdannetta Suomen talous ei vielä ole saavuttanut.
– Nämä menevät julkisessa keskustelussa helposti sekaisin. Nousukausi on kyllä käynnistynyt, mutta korkeasuhdanteessa ei vielä olla. Olemme vielä potentiaalisen tuotannon alapuolella, eikä potentiaalista tuotantoa vielä lähivuosina saavuteta.
Suomen taloudessa on siis vielä niin sanotusti käyttämätöntä kapasiteettia.
– Olemme vielä normaalin kapasiteetin alapuolella. Siksi elvyttämistä on hyvä jatkaa. Kun olemme normaalin kapasiteetin yli, sitten olemme korkeasuhdanteessa. Silloin on sitten syytä kiristää finanssipolitiikkaa, Lainà tiivistää.
Nimensä mukaisesti kyseessä on vasta valtiovarainministeriön ehdotus. Hallitus viimeistelee budjetin syyskuun alussa Lainàn mainitsemassa budjettiriihessä.
uutiskirje 
