KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tieteen leikkaukset voivat ajaa pois tutkimustyön parista – tutkimuksen edistämisen sijaan aikaa menee rahoituksen hakemiseen

Väitöskirjaa tekevän Laura Kortesojan  nelivuotinen tiedekuntarahoitus päättyy vuodenvaihteessa.

Väitöskirjaa tekevän Laura Kortesojan nelivuotinen tiedekuntarahoitus päättyy vuodenvaihteessa. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen

Tutkijan työuran epävarmuus vaikuttaa myös työn ulkopuolisen elämän suunnitelmiin.

STT–Elise Aaltonen
2.9.2021 9.20
ILMOITUS
ILMOITUS

Tutkimustyön leikkaukset ja tutkijan työn epävarmuus ajavat nuoria pois tieteen tekemisen parista, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa on haluttu selvittää nuorempien tutkijoiden työskentelyolosuhteita, uranäkymiä sekä sitä kautta tieteen tekemisen tulevaisuutta. Tutkimuksen on toteuttanut tieteen, tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen parissa työskentelevien ammattiliitto Tieteentekijät.

Kyselyraportissa kävi ilmi useita haasteita nuorempien tutkijoiden työtilanteessa, kertoo tutkimuksesta vastaava Tieteentekijöiden erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo.

Suurimmaksi ongelmaksi työelämän haasteiden kannalta muodostuu tieteen ja tutkimuksen rahoitus. Ijäs-Idrobon mukaan nuorempien tutkijoiden usein lyhytkestoinen tutkimusrahoitus tekee tutkimustyöstä ja tutkijan urasta lyhytjänteistä, vaikka tutkimuksen tekeminen vaatisi pitkäjänteistä keskittymistä vaativaan asiantuntijatyöhön.

Rahoituksen katkonaisuuden takia tutkijan työaikaa menee rahoituksen hakemiseen sen sijaan, että sitä käytettäisiin tutkimuksen edistämiseen.

– Vaikutus on suora siihen, millaisiin tutkimushankkeisiin ja aiheisiin on resursseja ryhtyä, miten tutkimuksia suunnitellaan ja miten hankkeita johdetaan, Ijäs-Idrobo sanoo.

Kilpailu rahoituksesta on kovaa

Kilpailu rahoituksesta on kovaa riippumatta siitä, missä vaiheessa tutkijan uraa on, kertoo Helsingin yliopistossa väitöskirjaa tekevä Laura Kortesoja. Kortesoja tutkii nuorten unen, oppimisen ja digitaalisen median käytön yhteyttä. Väitöskirja on loppusuoralla, ja nelivuotinen tiedekuntarahoitus päättyy vuodenvaihteessa.

– Toivo rahoituksen saamiseen on, vaikka ei tiedä, onko sitä tulossa. Veri kuitenkin vetää tutkimukseen, joten usko on, että rahoituksen jostain saa, Kortesoja sanoo.

Rahoituksen saaminen mahdollistaisi Kortesojan näkökulmasta sen, että nuoret tutkijat jäisivät yliopistolle. Hänen mukaansa moni joutuu rahoituksen loppuessa miettimään, olisiko joku toinen vaihtoehto varmempi tai stressittömämpi.

– Jos joustavampaa rahoitusta olisi tutkijan uran alusta asti, työelämä olisi parempaa ja tutkimuksen laatu säilyisi, Kortesoja sanoo.

Työuran epävarmuus vaikuttaa tulevaisuudensuunnitelmiin

Mahdolliset Suomen Akatemiaan kohdistuvat leikkaukset tarkoittaisivat erityisasiantuntija Ijäs-Idrobon mukaan useiden tutkijan tehtävien menettämistä. Erityisesti leikkaukset olisivat paha takaisku vastikään väitelleiden tutkijoiden kannalta, jotka ovat uransa kannalta tärkeässä katkosvaiheessa, jossa pohditaan, jatkuuko tulevaisuus tutkijan tehtävissä.

Uranäkymien epävarmuus voi Ijäs-Idrobon mukaan ajaa tulevaisuuden tutkijoita pois alalta, kun he tiedostavat, että työmahdollisuuksia on muuallakin.

– Rahoituksen vähäisyys ja tutkimustyön epävarmuus voi saada meidät menettämään tulevaisuuden kannalta merkittävän joukon tutkimuksen osaajia, Ijäs-Idrobo sanoo.

Ijäs-Idrobo kertoo, että naisten osuus yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstössä vähenee, mitä korkeammalle portaalle tutkijanuralla edetään. Kyselytutkimuksen avoimista vastauksista kävi ilmi, että tutkijan uran epävarmuudet voivat vaikuttaa muun muassa elämän suunnitteluun. Naiset sanoivat miehiä useammin, että epävarmuus vaikuttaa muun muassa perheenperustamisen suunnitelmiin.

– Huolissaan ollaan siitä, voiko tutkija perustaa perheen ja samalla edetä urallaan. Tämä on yhteiskunnan kannalta ongelmallista, sillä kaipaamme niin osaajia kuin väestön kasvuakin, Ijäs-Idrobo sanoo.

Lisäksi hän kertoo, että samalla kun suomalaiset miettivät, onko tutkijan ura hyvä vaihtoehto, pohtivat ulkomaalaiset vastaajat, voiko tutkijan uraa ja omaa elämää rakentaa Suomessa. Tutkimustyön epävarmuus voi ajaa kaivattua ulkomaalaista työvoimaa pois Suomesta. Ijäs-Idrobon mukaan vain vajaa puolet tohtoriksi väitelleistä ulkomaisista nuoremmista tutkijoista on työllistynyt Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen.

Myös Kortesojan mukaan pätkittäinen työ luo epätasa-arvoa. Hänen mukaansa naiset joutuvat enemmän miettimään perheenperustamiseen liittyviä kysymyksiä. Hän tunnistaa myös ulkomaalaisten tutkijoiden epätasa-arvon.

– Isoin ongelma on kielimuuri ja se, että nuorempia tutkijoita ei integroida tarpeeksi vahvasti työyhteisöön, Kortesoja sanoo.

Nuorilla tutkijoilla on haasteita sitoutua työyhteisöön

Rahoituskysymykset vaikuttavat myös siihen, miten nuoremmat tutkijat pääsevät osaksi työyhteisöä. Ijäs-Idrobon mukaan päätoimista tutkimusta rahoitetaan usein työsuhteilla tai apurahoin. Etenkin nuoremmat tutkijat työskentelevät usein apurahan turvin. Tällöin yliopistoon ei muodostu työsuhdetta, vaikka tutkimustyötä tehtäisiin yliopiston piirissä. Tutkimusrahoituksen katkonaisuus tekee nuoremman tutkijan tilanteesta hankalan, kun hän on välillä sisällä ja välillä ulkona tutkimustyöstä.

– Nuoremman tutkijan voi olla vaikeaa vakiinnuttaa asemaansa osana akateemista työyhteisöä, Ijäs-Idrobo sanoo.

Kortesoja kertoo, että työyhteisössä täytyy usein löytää itse oikeat ihmiset ympärille, mikä vaatii rohkeutta ja sinnikkyyttä.

– Itselläni on käynyt hyvä tuuri, että on hyvät ja auttavat ohjaajat, mutta kyllä tämä on täysin riippuvaista siitä, että ympärillä on hyvät ihmiset.

Tutkimukseen ja korkeakoulutukseen kaivataan pitkäjänteistä panostusta

Ijäs-Idrobon mukaan päättäjien olisi tärkeää näyttää halua panostaa tieteeseen ja tutkimuksen tekemiseen.

– Tutkimusrahoitus tukee aina myös koulutusta ja tulevaisuuden osaamista, Ijäs-Idrobo sanoo.

Hän kertoo, että tärkeää on tukea niin tutkimusta, tiedettä, innovaatiotoimintaa kuin kehittämistoimintaakin laaja-alaisesti. Korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin kohdistuvan tutkimusrahoituksen lisäksi panostuksia kaivataan myös yksityisellä sektorilla, jotta korkeakoulutetut tutkijat kykenevät siirtymään sujuvasti myös sektoreiden välillä. Tämä on mahdollisuus nostaa osaamistasoa ja tukea tutkitun tiedon ja asiantuntijuuden hyödyntämistä eri yhteiskunnan osa-alueilla yhä laajemmin.

Kortesoja näkee, että yliopistotasolla täytyisi olla enemmän tukitoimia sekä ohjausta siihen, miten ura väitöskirjan jälkeen etenee. Hänen mukaansa leikkaukset vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon yliopistolla on laittaa resursseja nuoriin tutkijoihin.

– Rahoituksen lisääminen ratkaisisi paljon. Se, että annetaan rahoitusta tieteelle, myös tuo rahaa takaisin, Kortesoja sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Perusturvaa on parannettava korottamalla työttömien perusturvaa ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa 20 prosentilla, SOSTE vaatii.

Perusturvaa vahvistettava leikkausten sijaan, osoittavat esimerkkilaskelmat pienituloisten käytettävissä olevista tuloista

Antti Rinne

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

Savo-Karjalan vaalipiirissä on noin 400 000 asukasta, 7,6 prosenttia Suomen väestöstä. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat muodostivat omat vaalipiirinsä, kunnes ne yhdistettiin vuoden 2015 vaaleissa yhdeksi vaalipiiriksi. Vuonna 2011 Pohjois-Savon vaalipiiristä valittiin yhdeksän ja Pohjois-Karjalan vaalipiiristä kuusi kansanedustajaa. Huhtikuussa Savo-Karjalan vaalipiiristä valitaan 15 kansanedustajaa.

Vaalipiirianalyysi: Vasemmistoliiton kannatus nousee Savo-Karjalan vaalipiirissä

Hoitajana näkee työnsä tuloksen ja tapaa mahtavia ihmisiä. Siksi Hanna Jokinen pitää työstään.

Hoitaja kysyy: Jos terveyspalveluista karsitaan, ketkä jätetään hoitamatta?

Uusimmat

Afrikka kaipaa uusia ajatuksia ruuan tuotannosta.

Rahaa vai ruokaa? Afrikka miettii käyttöä viljelykelpoisille joutomaille

Perusturvaa on parannettava korottamalla työttömien perusturvaa ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa 20 prosentilla, SOSTE vaatii.

Perusturvaa vahvistettava leikkausten sijaan, osoittavat esimerkkilaskelmat pienituloisten käytettävissä olevista tuloista

Moni Pakistanin vuoden 2022 tuhotulvissa kotinsa menettäneistä majoittuu edelleen tilapäisessä asumuksessa.

Pakistanin tuhotulvasta kärsineet toivovat luvatun avun tulevan nopeasti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

”Translaki ei tule vaikuttamaan Päivi Räsäsen arkeen mitenkään – monelle se on elämän tai kuoleman kysymys”

 
03

Puolustusministeri myöntänyt vientiluvan puolustusmateriaalille Turkkiin – Li Andersson: Asiaa ei ole käsitelty hallituksessa, vientilupaa ei tulisi myöntää

 
04

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 
05

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

29.01.2023

Vaalipiirianalyysi: Vasemmistoliiton kannatus nousee Savo-Karjalan vaalipiirissä

29.01.2023

Toimittaja juuttui Euroopan Guantánamoon Puolaan

28.01.2023

Hoitaja kysyy: Jos terveyspalveluista karsitaan, ketkä jätetään hoitamatta?

28.01.2023

Kysymyksiä humanitaarisista interventioista: kolonialismia vai oikeutettua toimintaa ja miten keskustelut Valladolidissa vuosina 1550–1551 liittyvät siihen

28.01.2023

Kaupan työntekijöiden oma talous yhä heikompi

27.01.2023

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

27.01.2023

20 vuotta sitten: Vasemmistoliitto pohti demokratian rapautumista – Köyhät ja osattomat nukkuvat vaaleissa

27.01.2023

Kaatopaikka muuttui viherkeitaaksi Zimbabwen Bulawayossa

27.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään