Jo ennen äärijärjestö Talebanin uudelleen valtaannousua koulutus oli kriisissä Afganistanissa vuosikymmeniä jatkuneen konfliktin takia. 3,7 miljoonaa lasta ei ollut koulussa, heistä 60 prosenttia on tyttöjä. Nyt koululaitos on jälleen epävarmuuden edessä.
Afganistanilaisen koulutukseen keskittyvän Pen Path -järjestön perustaja Matiullah Wesa, 29, sanoo, että tulevasta koulutuspolitiikasta ja opetussuunnitelmasta ei ole vielä viikkoja valtaannousun jälkeen ollut tietoa.
Järjestön vapaaehtoinen, opettajana työskentelevä 26-vuotias Zarlasht Wali kertoo, että tulevasta liikkuu paljon huhuja.
– Huhujen mukaan he poistavat nykyaikaisempia oppiaineita opetussuunnitelmasta, naisopettaja sanoo STT:lle puhelimitse pääkaupunki Kabulista.
Huhutaan, että pois olisi mahdollisesti jäämässä esimerkiksi luonnontieteitä ja englannin kieli.
Moni koulu eri puolilla maata on ollut suljettuna taistelujen, sodan ja koronapandemian takia, mutta oppilaitosten ovia on ollut kiinni myös kesäloman vuoksi. Vielä ei ole täysin varmaa, mitä koulut voivat odottaa tulevalta.
Ghaznin maakunnasta Kabuliin paennut Wali kertoo kuulleensa jo muutoksista: päiväkoti-ikäisiä tyttöjä ja poikia on erotettu opetustiloissa ja koulukyydeissä, miesten ei tulisi jatkossa opettaa tyttöjä eikä naisten poikia.
– Ihmiset ovat niin huolissaan, että tytöt eivät pääse kouluun ja että naiset eivät pääse töihin, Wesa sanoo STT:lle puhelimitse Kabulista.
Maassa on ollut jo pitkään pulaa opettajista ja erityisesti naisopettajista. Taleban kielsi 1990-luvulla vallassa ollessaan naisten ja tyttöjen koulutuksen useaksi vuodeksi suuressa osassa maata, mikä on vaikuttanut siihen, miten naisia päätyy esimerkiksi juuri opettajiksi.
Koulutukseen ovat vaikuttaneet myös köyhyys ja jatkuva humanitaarinen kriisi. Maan lukutaito on yksi maailman heikoimmista. Viime vuonna vain noin 43 prosenttia aikuisista oli lukutaitoisia, naisista lukutaitoisia oli alle 30 prosenttia.
舠Jos haluat koulun, tapamme sinut.
Wesalle ja Walille koulutus ei ole ollut itsestään selvää. Talebanin synnyinsijoilta, Kandaharin maakunnasta kotoisin oleva Wesa kertoo, että hänen isänsä, paikallinen heimojohtaja halusi avata kotipaikkakunnalle koulun sen jälkeen, kun Taleban kaatui 2000-luvun alussa.
Wesa kertoo, että kyläläisten toiveesta avattiin kaksi koulua, yksi pojille ja toinen tytöille. Muutaman vuoden päästä Wesan mukaan Taleban kuitenkin sytytti koulun palamaan.
– Isäni suunnitteli avaavansa koulun uudestaan. 15 päivän päästä Taleban tuli talollemme varoittamaan isäämme: 舠Jos haluat koulun, tapamme sinut. Varoitamme sinua, lähde tältä alueelta舡, Wesa sanoo.
Perhe muutti pois kylästä, ja lopulta Wesa päätyi opiskelemaan Kabuliin, jossa hän perusti lopulta isänsä jalanjäljissä isoveljensä kanssa Pen Pathin.
Opettajaksi päätynyt Wali näkee olevansa onnekas, että hän syntyi perheeseen, jossa arvostetaan koulutusta. Tilanne olisi voinut olla toinenkin. Nuoren naisen setä ei ole kokenut tärkeäksi omien lastensa kouluttamista.
– Heillä on sama äiti ja isä, mutta heillä on aivan erilaiset mielet.
Islamissa tyttöjen koulutus välttämätöntä
Vuosikymmeniä jatkunut sota on erityisesti vaikuttanut maaseudulla asuvien lasten koulutukseen, ja monelle perusopetuksen saaminen päätökseen on kaukainen unelma.
Wesa ja Pen Pathin vapaaehtoiset ovat matkustaneet ympäri Afganistanin syrjäseutuja. He ovat kiertäneet ovelta ovelle vakuuttamassa perheitä päästämään tyttärensä kouluihin. Wesa ja Wali sekä muut vapaaehtoiset ovat kuunnelleet vanhempien huolia, keskustelleet kylien heimojohtajien ja uskonoppineiden kanssa.
Miehen viesti on selvä: koulutus on perusoikeus, se on ihmisoikeus ja niin poikien kuin tyttöjen oikeus myös uskonnossa.
– Jos meidän maassamme haluaa vakuuttaa ihmisiä jostain asiasta, hyvä idea on tarkastella asiaa uskonnon kautta. (…) Erityisesti maaseudulla ihmiset ovat uskonnollisia, Wali sanoo.
Afganistanin pääuskonto on islam. Muslimien pyhän kirjan Koraanin 96. suura eli luku alkaa sanalla 舠lue舡. Islamissa uskotaan, että 96. suura oli ensimmäinen profeetta Muhammadille ilmoitettu suura. Wesa sanoo, että koulutus on ollut merkittävässä roolissa koko uskonnon historian ajan.
– Islamissa koulutus on välttämätöntä naisille ja miehille, mutta jotkut ihmiset, jotkut ryhmät vain käyttävät islamin nimeä, Wesa sanoo viitaten, että uskonnon nimissä tehdään asioita, jotka eivät uskontoon kuulu.
Wali sanoo myös perustelevansa tyttöjen oikeutta opiskella sillä, että koulutettu nainen voi myöhemmin auttaa yhteisöään esimerkiksi lääkärinä tai opettajana.
Toimillaan Pen Path on saanut 57 000 lasta koulutuksen piiriin, heistä 35 prosenttia on tyttöjä. Lisäksi järjestö on järjestänyt noin 1 400:lle kaukana koulusta asuvalle tytölle mahdollisuuden opiskella kotona.
Koulutus ainoa tapa päättää väkivallan kierre
Usein kyse ei ole siitä, että vanhemmat eivät haluaisi lapsilleen koulutusta, Wesa sanoo. Vuosikymmenien sota on pitänyt koulujen ovet kiinni, ja koska aikuisillakaan ei ole ollut koulutusta, heillä ei ole ollut mahdollisuutta anoa viranomaisia avaamaan kouluja. Wesan järjestö on toiminut ikään kuin siltana yhteisöjen ja viranomaisten välillä. He ovat auttaneet yli sadan koulun uudelleen avaamisessa.
Wesan tavoite on muuttaa tapaa, jolla Afganistanissa ajatellaan. Hän näkee, että koulutus on ainoa avain pois sodasta ja konflikteista.
– Ainoa tapa päättää sota ja väkivalta Afganistanissa on tukea koulutusta, erityisesti tyttöjen koulutusta. Koulutetut ihmiset tukevat demokratiaa ja rauhaa, hän pohtii.
Wesa on vakuuttunut, että myös tulevaisuudessa järjestö pystyy toimimaan Afganistanissa, koska sillä on laaja tuki heimojohtajilta ja uskonoppineilta eri maakunnissa. Hän sanoo myös, että hän ja järjestössä toimivat ovat kuitenkin uhattuna tarkentamatta asiaa enempää.
Wesa näkee, että toiminnan jatkaminen tuo toivoa aikana, jolloin epävarmuus on lisääntynyt ja moni kansainvälinen taho, kuten Suomi, on keskeyttänyt kehitysyhteistyön Afganistaniin.
– Sota-alueella työskentely ei ole helppoa, mutta meillä on kokemusta siitä, hän sanoo.
Pen Path on työskennellyt kriisialueilla jo yli vuosikymmenen.
– Haluamme rauhanomaisen Afganistanin. Meidän tehtävämme on työskennellä sen eteen päivin ja öin.
uutiskirje 
