Jäsenmäärän pitkään jatkunut laskeva suuntaus on herättänyt ammattiliitot pohtimaan jäsenmaksujaan.
Rakennusliiton ja työttömyyskassa jäsenmaksu yhteensä on ensi vuoden alusta lähtien 25 euroa kuukaudessa kaikilta. Vielä tänä vuonna jäsenmaksu, joka kattaa myös työttömyyskassan jäsenyyden, on 1,49 prosenttia palkasta.
Kiinteä maksu on liiton varapuheenjohtaja Kimmo Palosen mukaan viritetty niin alhaiseksi, että työehtosopimuksen alimmissakin palkkaryhmissä työskentelevän jäsenmaksu laskee ainakin hiukan.
Nykyinen jäsenmaksu liiton keskimääräisestä 35 000 euron vuositulosta on noin 520 euroa. Jatkossa maksettavaa kertyy vuodessa 300 euroa. Keskimääräisesti laskien alennus on siis tuntuva.
Jäsenmaksun laskeminen ei Palosen mukaan vaikuta jäsenpalveluihin, joihin kuuluvat työehtosopimuksen neuvottelun lisäksi luottamusmiesorganisaation ylläpito ja oikeudellinen apu riitatilanteissa sekä tietysti työttömyysturva ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Jatkossa Rakennusliitto kattaa nykyistä suuremman osan jäsenpalveluiden kuluista liiton omaisuuden tuotoilla.
Rakennusliitossa on jäseniä lähemmäs 45 000. Järjestymisaste on 50-60 prosenttia.
– Ulkomaista työvoimaa on 20 000-30 000, mutta heitä tulee ja menee, minkä vuoksi tarkkaa järjestäytymisastetta on vaikea sanoa.
Puolet maksaa jäsenmaksun maksaa itse
– Tietysti jäsenmaksuratkaisussa on takana se ajatus, että saisimme käännettyä jäsenmäärät nousuun. Liiton neuvotteluvoima kumpuaa jäsenmäärästä, Palonen sanoo.
Euromääräiseen jäsenmaksuun siirtymistä Palonen perustelee maksatuksen yksinkertaistamisella, sillä jäsenistöstä noin puolet maksaa itse jäsenmaksunsa. Samalla varaudutaan siihen, että työnantaja luopuu jäsenmaksuperinnästä.
– Meillä on muuhun teollisuuteen nähden paljon itse maksavia jäseniä, sillä alalla on paljon pieniä ja keskisuuria järjestäytymättömiä yrityksiä, Palonen kertoo.
Työehtosopimuksella määrätty jäsenmaksuperintä ja maksun tilitys liitolle ei velvoita muita kuin työnantajaliiton jäsenyrityksiä.
– Muita emme voi siihen velvoittaa, vaikka jotkut villeistäkin yrityksistä sen silti tekevät.
JHL siirtyy prosenttilinjalle
Toinen jo jäsenmaksun alentamisesta päättänyt liitto on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Liiton edustajisto päätti äskettäin, että jäsenmaksu on ensi vuoden alusta alkaen tasan prosentin tuloista. Summaan kuuluu myös työttömyyskassan jäsenyys. Liiton osuus jäsenmaksusta on 0,7 prosenttia ja kassan 0,3 prosenttia. Nyt jäsenmaksut ovat yhteensä 1,38 prosenttia.
JHL ottaa alennuspäätöksen lisäksi käyttöön jäsenmaksukaton. Jatkossa jäsenyys saa maksaa vuodessa enintään 600 euroa.
Toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen JHL:stä korostaa prosentuaalisen jäsenmaksun solidaarisuutta.
– Kyse on siitä, että haluamme jakaa vuosikymmenten aikana koottua varallisuuttamme suoraan jäsenten hyväksi alentamalla merkittävästi jäsenmaksua, hän sanoo ja toivoo, että ratkaisu kasvattaa myös jäsenmäärää.
Palvelualojen ammattiliitossa PAMissakin jäsenmaksuasia on esillä, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole tehty.
Järjestöjohtaja Risto Kalliorinne kertoo, että liiton valtuusto perehtyi asiaan syksyllä ja ensi vuoden aikana on tarkoitus selvitellä erilaisia jäsenmaksumalleja.
Teollisuusliitto laskemassa prosenttiin jäsenmaksunsa
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertoo, että marraskuun lopussa kokoontuva liittovaltuusto saa päätettäväkseen hallituksen yksimielisen esityksen, jolla liiton jäsenmaksu lasketaan yhteen prosenttiin bruttotuloista ja työttömyyskassan jäsenyys olisi jatkossa ilmainen.
– Eli liitto maksaisi jatkossa jäsentensä työttömyysturvamaksun A-kassaan.
Teollisuusliiton ja sen edeltäjän taloutta on Lehtosen mukaan hoidettu niin hyvin, että liiton taloudellinen tilanne mahdollistaa tämän.
– Lisäksi, kun Teollisuusliitto perustettiin vuonna 2017, päätimme tavoitella sitä, että meillä on ay-liikkeen parhaat jäsenedut.
Uuteen, ensi tammikuussa toimintansa aloittavaan A-kassaan eli Avoimen työttömyyskassaan on sulautettu Teollisuusliiton ja Rakennusliiton työttömyyskassat sekä Työttömyyskassa Finka. A-kassassa jäsenmaksu on euromääräinen, 8 euroa.
Euromääräisyyteen siirtyminen ei Teollisuusliitossa on toistaiseksi mahdollista liiton sääntöjen vuoksi.
– Sääntöjä voitaisiin tältä osin muuttaa seuraavan kerran vuonna 2023, Lehtonen sanoo.
Teollisuusliiton jäsenistä vain noin 20 prosenttia on itse jäsenmaksunsa maksavia.
– Tässä mielessä meillä ei ole samanlaista painetta kuin Rakennusliitossa. Mutta varmasti Rakennusliiton ratkaisu luo paineita meillekin ja asia on varmaan agendalla meidän liittokokouksessa.
Lehtonen muistuttaa prosentuaaliseen jäsenmaksuun liittyvästä periaatteellisesta kysymyksestä.
– Tätä on haluttu hoitaa solidaarisesti, niin että isotuloisemmat maksavat enemmän, pienituloisemmat vähemmän.
Lehtonen heittää mietittäväksi myös sen vaihtoehdot, että jäsenmaksu määräytyisi tuloluokkien mukaan.
– Joka tapauksessa meidän pitää kehitellä jäsenmaksumenetelmiä niin että saadaan niistä yksinkertaisempia, ei vain työntekijöiden näkökulmasta vaan myös työnantajien näkökulmasta, Lehtonsen sanoo ja viittaa UPM:n ilmoitukseen lopettaa jäsenmaksujen periminen.
lehti 