Kenian kouluviranomaiset ovat olleet lokakuisen koulujen avaamisen jälkeen myrskyn riepoteltavana: yläkouluoppilaat ovat sytyttäneet tuleen ainakin 35 koulurakennusta. Niinpä kouluja on ollut pakko jälleen sulkea.
Yläkoulunopettaja Sarah Kitana kertoo, että koronarajoituksista johtuneiden häiriöiden vuoksi kouluissa on entistä vähemmän oppilaita. Varsinkin maaseudulla kato on ollut kova.
– Kouluun palanneilla oppilailla on vaikeuksia tulla toimeen uuden nopeatempoisen opetuksen kanssa. Vauhtia on täytynyt kasvattaa, jotta saadaan kiinni menetettyä aikaa. Joissain kouluissa koulupäivä alkaa puoli viideltä aamulla ja loppuu varttia vaille yksitoista illalla.
– Näin yritetään saada edes jotain normaaliutta häirittyyn, uudelleen rakennettuun ja lyhennettyyn kouluvuoteen. Vasta tammikuussa 2023 Kenian kouluvuosi on palannut jotakuinkin normaaliksi, Kitana selittää.
Lukemattomia syitä koulusta pois jäämiseen
Jo ennen koronapandemiaa Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa oli Unescon tilastoinstituutin mukaan maailman korkeimmat koulutuksen ulkopuolelle jäämisen osuudet: viidesosa 6–11-vuotiaista, kolmasosa 12–14-vuotiaista ja 60 prosenttia 15–17-vuotiaista.
Viime heinäkuussa Unicef ilmoitti, että vähintään 40 prosenttia itäisen ja eteläisen Afrikan kouluikäisistä lapsista ei ollut koulussa koronan ja muiden, pandemiaa edeltäneiden haurasta koulujärjestelmää sitkeästi piinaavien vaikeuksien vuoksi.
– Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ainakin viidessätoista maassa on meneillään aseellinen konflikti. Lisäksi koululaisten lukua vähentävät muun muassa lapsiavioliitot, teiniraskaudet, vammaisuus ja ilmastopakolaisuus. Niiden päälle on nyt tullut vielä pandemia ja sen aiheuttama talousshokki, kasvatusalan asiantuntija Josephat Kimathi Kenian opetusministeriöstä sanoo.
Lisääntyviä vaikeuksia
Kokonaisen sukupolven koulutus on kärsinyt koko maailmassa. Afrikan lasten koulutus ei ole vain häiriintynyt, vaan Kimathin mukaan laadukkaaseen ja turvalliseen kouluun pääsy on muuttunut entistä vaikeammaksi.
– Kansainvälisessä vertailussa Kenia on kohtalaisen vakaa valtio. Silti meilläkin on 1,8 miljoonaa lasta ja nuorta poissa koulusta. 700 000 neljä- tai viisivuotiasta ei pääse esikouluun valmistautumaan peruskouluun pääsyyn. Miten sitten vähemmän vakaissa valtioissa?
Kautta Afrikan eniten kärsivät köyhimmät lapset kuivuuden koettelemalla maaseudulla, vähemmistöt ja syrjäytetyt yhteisöt.
Nairobilainen gender-asiantuntija Grace Gakii sanoo, että pandemia on jo työntänyt entistäkin useampia tyttöjä Afrikan koulujärjestelmän ulkopuolelle. Hän pelkää, että paimentolaisyhteisöjen tyttöjen koulunkäynnissä saavutetut edistysaskeleet perutaan.
Gakii viittaa esimerkiksi Elangata Enterit -sisäoppilaitokseen eteläisen Narokin paimentolaisyhteisössä. Vuonna 2007 yksikään tyttö ei osallistunut Kenian peruskoulun pakolliseen tasokokeeseen. Asiaan puuttumisen seurauksena kymmenen vuotta myöhemmin tyttöjä oli kokeessa kolmekymmentä.
uutiskirje 