Tammikuun sote-vaaleissa on poikkeuksellisen paljon pelissä, sanoo Jussi Saramo

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Tammikuun sote-vaaleissa on ehdolla paljon kansanedustajia. Jos vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon tahto toteutuu, näin ei välttämättä ole enää seuraavalla kerralla.

– Ensimmäiset aluevaltuustot tekevät isoja kauaskantoisia päätöksiä, joten on tärkeää, että siellä on nyt käynnistysvaiheessa osaamista myös eduskunnasta ja kunnanvaltuustoista.

– Sanon silti suoraan, että mielestäni Suomessa tulisi tulevaisuudessa olla laki, jotta sama ihminen ei voisi olla eduskunnassa, kunnallisessa päätöksenteossa ja maakunnallisessa päätöksenteossa, Saramo sanoo.

Kansanedustajien ja ministerien ajan riittämisestä hyvinvointialueiden hallinnolle on puhuttu sote-vaalien alla. Saramo nostaa esiin, että kansanedustajille on tehtävän kautta kertynyt paljon asiantuntemusta, jota voi hyödyntää aluevaltuustoissa.

– Jos on perillä vanhuspalveluiden tilasta kansanedustajan työn kautta, on siitä perillä kunnassa ja maakunnassa. Työmäärä on suhteessa paljon vähäisempi. Tälläkin moni kansanedustaja on perustellut päätöstään lähteä ehdolle.

Mutta.

– On selvää, että kansanedustajat eivät voi ottaa isoa roolia uusissa valtuustoissa, jos heillä on kunnissa iso rooli vaikkapa kaupunginhallituksessa. Puhumattakaan, että olisi merkittävä rooli kaikilla tasoilla.

Kierteen suunta päätetään

Saramo on itsekin ehdolla ja hakee paikkaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuustoon. Saramo painottaa vaalien merkitystä, etenkin nyt kun ne käydään ensimmäisen kerran. Uusilla valtuutetuilla tulee olemaan paljon valtaa määritellä, miten palvelut alueella järjestetään.

– Näissä pitkälle määritellään se, mille kierteelle palvelut lähtevät. Kokoomus näyttää olevan voimansa tunnossa. Jos kokoomus voittaa vaalit, alkaako meillä yksityistämiskierre. Jos isoja yksityistämisiä tehdään, niiden peruuttaminen tulee olemaan todella vaikeaa, Saramo sanoo.

Saramon mukaan julkinen sektori on aseeton alueilla, joilla suuria kokonaisulkoistuksia on tehty. Yksi suurimmista tehtiin viime vaalikaudella Meri-Lapissa, jossa erikoissairaanhoito ulkoistettiin, minkä lisäksi Kemi ja Tornio ulkoistivat myös osia perusterveydenhuollosta.

– Tässä alkuvaiheessa on hyvin tärkeää, että saamme vahvistettua julkista palvelutuotantoa. Yksityistä voidaan ostaa, kun se on järkevän hintaista ja voidaan varmistua, että se on laadukasta, Saramo linjaa.

Kaksi isoa teemaa

Vaalien tärkeimmiksi asioiksi Saramo nostaa juuri julkisen ja yksityisen välisen rajan. Sen lisäksi hän nostaa esiin hoitoon pääsyn. Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa linjataan, että kiireettömään hoitoon pitää päästä seitsemässä päivässä.

– Suomessa on tilanne jo nyt se, että viikossa hoitoon pääsevien määrä on noussut. Hyvään suuntaan on menty joissain asioissa.

Heti perään Saramo kertoo vierailustaan Iisalmessa Pohjois-Savossa, missä suurimmat ongelmat ovat tyystin toisia.

– Siellä ongelma ei ole jono hoitoon pääsyssä. Hoitoon pääsee yleensä seuraavana päivänä, jos sitä on olemassa. Suurin kysymys monessa maakunnassa on, missä palvelu on. Mikä on lähipalvelun raja?

”Pelkällä rahalla ongelmat eivät hoidu.”

Saramo korostaa samaa kuin puheenjohtaja Li Andersson vasemmistoliiton vaaliohjelman avaustilaisuudessa. Päättäjien pitää tehdä alueellisesti omat ratkaisunsa. Esimerkiksi Uudellamaalla suurin ongelma, jota koronakriisi on entisestään pahentanut, on hoitoon pääsy. Kiireettömään hoitoon saattaa joutua odottamaan reilusti yli kuukauden.

– Pelkällä rahalla ongelmat eivät hoidu. Tarvitsemme hoitajille paremmat työolot ja parempaa palkkaa.

Helsinki sotkee soppaa

Ensi vuonna perustettavat hyvinvointialueet noudattavat nykyistä maakuntajakoa lukuun ottamatta Uuttamaata. Juuri Uudenmaan tilanne huolestuttaa Saramoa – paljon.

– Koko muussa Suomessa hallinto automaattisesti ohjaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön mahdollisimman järkeväksi. Tämähän on ollut nykyisen soten suurin ongelma.

– Meillä on maailman paras erikoissairaanhoito ja yksi Euroopan eriarvoisimmista perusterveydenhuolloista. Koko muussa maassa rakenne tulee ohjaamaan puoliautomaattisesti homman järkeväksi, mutta Uudellamaalla ei muutu juuri mikään.

Saramo itse asuu tulevalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Sen lisäksi Uudellemaalle tulee Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet. Jako tehtiin osin siksi, että muuten alueesta olisi tullut valtava verrattuna muihin hyvinvointialueisiin.

– Jos tämä hoidetaan huonosti, Kerava saa ainoastaan Vantaan jonot.

Uudenmaan järjestelyihin kuuluu se, että pääkaupunki Helsinki jatkaa itsenäisenä eikä siellä järjestetä tammikuussa vaaleja.

– Helsinki on vain osa sitä sotkua. Se on tässä hyvä nostaa esiin, koska Helsinki on ainoa alue, joka saa jatkossa verottaa omiin sote-palveluihinsa. Se ei ole kauhean tasa-arvoista, Saramo tiivistää.