Teknologiateollisuuteen syntyi sunnuntai-iltana valtakunnallinen päänavaus. Teknologiateollisuuden työnantajat ja Ylempien Toimihenkilöiden YTN hyväksyivät uudet työehtosopimukset teollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle sekä tietotekniikan palvelualalle. Sopimusten piirissä on noin 100 000 palkansaajaa.
Sopimuksen merkityksestä koko alan ja koko kierroksen palkkaneuvotteluihin syntyi heti kiista. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Ilkka Oksala tulkitsi sen samalla merkitsevän kattoa tulevan kierroksen ratkaisuille. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tyrmäsi tulkinnan heti. Hänen mukaansa syntynyt sopimus ”voi olla korkeintaan päänavaus ylemmille toimihenkilöille mutta ei työntekijöille. Teollisuusliitto hakee omat ratkaisut emmekä sido käsiämme muiden päätöksiin”, hän twiittasi.
Onnittelut @YTN_ry ja @TechTyonantajat sopimuksesta. Se voi olla korkeintaan päänavaus ylemmille toimihenkilöille mutta ei työntekijöille. Teollisuusliitto hakee omat ratkaisut emmekä sido käsiämme muiden päätöksiin. @finindustrial
— Riku Aalto (@riku_aalto) January 2, 2022
EK:lla ei ole mitään roolia minkään alan palkkaneuvotteluissa. Se on kieltänyt sopimusoikeuden itseltään jo vuosia sitten.
Teollisuusliitto jätti viime viikolla lakkovaroituksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle. Osapuolten välinen erimielisyys liittyy palkankorotuksiin. Kiistan sovittelu alkaa valtakunnansovittelijan johdolla tiistaina.
Palkoista yritetään sopia paikallisesti
Teknologiateollisuuden työnantajien ja YTN:n sopimuksen ensisijaisena lähtökohtana on, että palkantarkistuksista sovitaan paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistusten suuruudesta, ajankohdasta ja toteutustavasta. Paikallinen palkkaratkaisu on ensisijainen vaihtoehto molempina sopimusvuosina.
Jos paikallista palkkaratkaisua ei synny, palkkoja tarkistetaan työehtosopimuksen ns. perälaudan mukaisesti. Perälaudassa on kaksi eri vaihtoehtoa, joista valitaan toinen yhdessä luottamusmiehen kanssa.
Jos yhteistä näkemystä perälaudasta ei löydy, työnantaja korottaa palkkoja yrityksessä noudatettavan palkkapolitiikan mukaisesti 1,8 prosentin suuruisella potilla 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Potista puolet eli 0,9 prosenttia suunnataan jokaiselle ja 0,9 prosenttia jaetaan työnantajan osoittamana eränä.
– Perälaudan taso palkkaratkaisussa nousi kilpailukyvyn kannalta korkeaksi – varsinkin, kun sopimuskauden taloudelliseen kehitykseen liittyy erittäin suuria epävarmuuksia. Tällä korotustasolla on pelättävissä, että suomalaisen työn kilpailukyky jälleen heikkenee, mikäli talouden kehitys on vähänkään odotettua heikompaa, valitti Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki pitää merkittävimpänä yleiskorotuksen säilymistä osana palkkaratkaisua. Yleiskorotuksen osuus vuoden 2022 palkkaratkaisussa on 0,9 prosenttia.
– On syytä painottaa, että työnantaja halusi neuvottelujen viime metreille yleiskorotuksen kokonaan pois, mikä olisi jättänyt osan ylemmistä kokonaan ilman palkankorotusta. Yleiskorotuksen taso olisi voinut toki olla toinenkin, mutta sen säilyminen on erinomainen asia.
Laaja lakko uhkaa 14. tammikuuta
Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron laaja lakko alkaa 14. tammikuuta, jos sopua ei synny ennen sitä. Lakonuhkien piirissä on noin 300 teollisuusyritystä, kaivosyhtiötä sekä suunnittelu- ja konsulttialan yritystä.
Teollisuusliiton Riku Aalto syytti viime viikolla työnantajapuolen keskittyneen tekosyiden keksimiseen ja ajanhaaskaukseen. Hänen mukaansa työnantajapuolen tarjoukset heikentäisivät teollisuuden työntekijöiden ostovoimaa merkittävästi. Teollisuusliiton näkemyksen mukaan tulevan palkkaratkaisun on oltava ostovoimaa vahvistava.
– Emme hyväksy sitä, että teollisuuden työntekijöiden pitäisi jatkossa pärjätä vähemmällä. Päinvastoin, haluamme palkankorotukset, jotka turvaavat asuntolainojen lyhennykset, lasten päivähoitomaksut ja perheen kauppakassit. Siitä tässä lakkovaroituksessa on kyse.
Teollisuusliitto on vertaillut Suomen keskeisten teollisuuden kilpailijamaiden palkkaratkaisuja metalliteollisuudessa kuluvalta syksyltä ja laajemmin koronaviruspandemian ajalta. Vertailu osoittaa, että näissä maissa on solmittu huomattavasti suurempiakin palkkaratkaisuja kuin Teknologiateollisuuden työnantajat ry on Teollisuusliitolle esittänyt.
– Teollisuusliiton palkkavaatimukset eivät vaaranna hintakilpailukykyämme, mutta niillä turvattaisiin talouden ostovoimaa. Kahden heikon koronavuoden jälkeen, nyt on palkansaajien vuoro, Aalto linjasi.
uutiskirje 