Hallituksen valmistelema esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämisestä nykyisestä 90 päivästä seitsemään päivään ei ole nykymuodossaan realistinen, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).
VATT:n erikoistutkijoiden Tanja Saxellin ja Markku Siikasen mukaan esityksessä on kaksi pääongelmaa. Siinä ei ole riittävästi otettu huomioon pulaa terveydenhuoltoon ammattihenkilöstöstä eikä tarvittavan lisärahoituksen suuruutta.
Hallituksen valmisteleman lakiesityksen tavoitteita VATT pitää kannatettavina, se toteaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). Esitys edistäisi toteutuessaan väestön yhdenvertaisuutta sekä väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Se edistäisi myös perusterveydenhuollossa annettavan hoidon saatavuutta ja hoidon potilasturvallisuutta.
Esitys on kuitenkin epärealistinen, VATT toteaa. Kaikkein suurin este seitsemän päivän hoitotakuulle on pula terveydenhuollon työntekijöistä. Vuonna 2019 sote-alalla jäi palkkaamatta lähes 25 000 työtekijää ja työvoimapula on entisestään pahentunut koronapandemian aikana.
VATTin mukaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien pulaan tulisi tarttua alan houkuttelevuutta lisäämällä. Se tarkoittaa palkkojen korottamista sekä työn kuormittavuuden vähentämistä parantamalla työoloja ja huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista. Myös perusterveydenhuollon johtamista tulisi parantaa.
Lääkäripulaan VATT esittää ratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä.
”Lääkärivaje näkyy terveyskeskuksissa täyttämättä jääneinä virkoina, vuokratyövoiman käytöstä aiheutuvana henkilöstön vaihtuvuutena, korkeina palkkoina ja sitä kautta korkeampina kustannuksina yhteiskunnalle”, tiivistävät Tanja Saxell ja Markku Siikanen.
Kaksi suurta uudistusta päällekkäin
Työvoimapulan poistaminen vaatii, että perusterveydenhuoltoon käytetään nykyistä merkittävästi enemmän rahaa. Hallitus on esityksessään arvioinut kustannuspaineen olevan 9–10 prosentin luokkaa uudistuksen voimaantulon jälkeen vuosina 2023–2025, mutta laskelmien luotettavuutta on mahdotonta arvioida.
”Uudistuksen rahallisia vaikutuksia ja sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi työvoimatarpeeseen on mahdotonta arvioida, koska hallituksen esityksessä ei tuoda esille, miten vaikutukset on tarkkaan ottaen laskettu. Myöskään tutkimusnäyttöä ei ole hyödynnetty riittävästi uudistuksen perusteluissa”, arvioivat Saxell ja Siikanen.
Hoitotakuun kiristämisen on tarkoitus toteutua 1.4.2023 eli lähes samaan aikaan hyvinvointialueuudistuksen kanssa. VATT toteaa lausunnossaan, että kahta näin suurta uudistusta ei tulisi tehdä samaan aikaan, vaan hoitotakuu-uudistus pitäisi vaiheistaa ajallisesti ja alueellisesti.
lehti 