Suomen hallituksen suunnitelmat lähettää lisää sotilaita EU:n koulutusoperaatioon Länsi-Afrikassa sijaitsevaan Maliin näyttäisivät olevan vastatuulessa maan muuttuneen tilanteen vuoksi.
Suomalaisten lisäjoukkojen oli tarkoitus kouluttaa ja tukea Malin asevoimia taistelussa islamistisia ääriliikkeitä vastaan ja viime kädessä auttaa maan tilanteen vakauttamisessa.
Viime elokuussa presidentti Sauli Niinistö ja hallitus päättivät yhteistuumin, että EU:n koulutusoperaatioon Malissa osallistuu tänä vuonna kaikkiaan 55 suomalaista sotilasta.
Näin ei tule ilmeisesti tapahtumaan sen jälkeen kun Malin sotilashallitus kutsui venäläisen Wagner-ryhmän palkkasotilaita maahan ja ilmoitti siirtävänsä helmikuun lopulle suunniteltuja vaaleja viidellä vuodella eteenpäin.
Ruotsi ilmoitti vaalien peruuntumisen jälkeen vetävänsä suurimman osan joukoistaan pois maasta maaliskuun loppuun mennessä. Ruotsilla on ollut Malissa useita satoja sotilaita ja muutenkin näkyvä rooli maan lukuisissa kriisinhallintaoperaatioissa.
Piakkoin tämän jälkeen Malin sotilasjuntta ilmoitti yllättäen, että juuri maahan tulleet tanskalaissotilaat eivät ole tervetulleita vaan saavat palata kotimaahansa.
Tanskalaisten poistumiskäsky herätti luonnollisesti ihmetystä Tanskassa ja sai myös Ranskan ulkoministerin Jean-Yves Le Drianin kimpaantumaan.
Le Drian totesi viime viikonloppuna, että Malin sotilasjuntta on laiton ja menettänyt tilanteen hallinnan.
Mali on Ranskan entinen siirtomaa. Maassa on ollut tuhansia ranskalaisia sotilaita taistelemassa islamistijoukkoja vastaan vuodesta 2013 lähtien.
Tanskalaiset sotilaat olivat tulossa mukaan Ranskan alkujaan perustamiin Takuba-joukkoihin. Ranska on toivonut, että muut EU-maat ottaisivat enemmän vastuuta näistä joukoista, jotka osallistuvat myös varsinaisiin taisteluihin Malin armeijan sotilaiden rinnalla.
Erikoisjoukkojen nimi tulee Sahelin alueen perinteisestä pitkästä takuba-miekasta.
Toistaiseksi EU-maista ainoastaan Ruotsi, Tšekki ja Viro ovat lähettäneet taistelujoukkoja Maliin ranskalaisyksikön avuksi. Joukkojen komentajana toimii ruotsalainen eversti Peter, jonka koko nimeä ei ole haluttu paljastaa.
Malin sotilasjuntta ei ollut mielissään Ranskan ulkoministerin esittämästä kritiikistä. Juntan ulkoministeri Abdoulaye Diop totesi Radio France Internationalin haastattelussa, että Ranskan uhkausten ja solvausten on loputtava.
”Emme sulje pois mitään vaihtoehtoja. Mikäli Ranskan läsnäolo on vastoin Malin etuja, emme epäröi ottaa vastuuta tilanteesta”, Diop sanoi.
Lopulta sotilasjuntan edustajat kutsuivat Ranskan Malin-suurlähettilään puhutteluun ja antoivat hänelle 72 tuntia aikaa poistua maasta ”Ranskan ulkoministerin vihamielisten ja hävyttömien kommenttien johdosta”.
Sotilasoperaatioissa Malissa toimivat EU-maat ovat ilmoittaneet päättävänsä viikon sisällä operaatioiden tulevaisuudesta. Jotkut olisivat valmiita lähtemään maasta, mutta toiset eivät haluaisi jättää Malia Venäjän ja Wagner-ryhmän palkkasotilaiden temmellyskentäksi.
Asiaan vaikuttaa myös se, että Mali on yksi maailman suurimmista kullantuottajista. Wagnerin toimintatapoihin kuuluu yleensä ottaa korvaus palveluistaan hankkimalla kaivosoikeuksia.
Suomen ulkoministeriössä on jo pidemmän aikaa haluttu lisätä suomalaisten sotilaiden osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin nimenomaan Afrikassa. Puolustusministeriössä on suhtauduttu nihkeämmin sotilasoperaatioihin Afrikan maissa, sillä operaatiot Afrikassa ovat kalliita eivätkä välittömästi palvele Suomen omaa puolustuskykyä.
Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kriisinhallintasotilaista toimii Libanonissa. Malissa on parhaillaan 16 suomalaista sotilasta.
Aiemmin on kerrottu, että Suomi valmistautuu EU:n koulutusoperaatioihin myös Mosambikissa sekä Malin naapurimaassa Nigerissä.
Maailman suurimpiin uraanintuottajiin kuuluva Niger on Sahelin alueen maista ainoa, jossa sotilaat eivät ole vallassa. Tšadissa sotilaat ottivat vallan Ranskan tuella viime vuoden huhtikuussa. Burkina Fasossa sotilaat kaappasivat vallan tammikuussa.
uutiskirje 
