Hiekkapuhallus
Farkkujen hiekkapuhallus aiheutti työntekijöille ilman asianmukaisia suojavälineitä keuhkosairauden nimeltä silikoosi, kun pölyä kertyi työntekijöiden keuhkoihin. Sairaus on parantumaton. Hoitokeinoja ei ole.
Kaliumpermanganaatti KMnO4, on permangaanihapon kaliumsuola.
Kaliumpermanganaattia käytetään muun muassa hapettimena elektroniikassa piirilevyjen valmistuksessa, metallien pintakäsittelyssä sekä lääke- ja kemianteollisuudessa, valkaisuaineena, valokuvauskemikaalina, desinfiointiaineena, hajunpoistossa, sekä tekstiiliteollisuudessa. Tekstiilityöntekijät ovat raportoineet muun muassa allergioista ja iho-ongelmista.
Kuluneet farkut ovat palanneet muotiin. Tekstiiliteollisuus käyttää erilaisia metodeja saadakseen uusista farkuista valmiiksi kuluneen näköiset.
Kymmenen vuotta sitten tutkija Outi Moilala koosti Finnwatchille tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten farkkukankaisia vaatteita valmistavien tai jälleenmyyvien yritysten tuotantoketjujen yhteyksiä hiekkapuhallukseen. Osa yrityksistä kielsi vastaustensa julkaisemisen. Kohun myötä useat vaateliikkeet kuitenkin yksi toisensa perään ilmoittivat luopuvansa menetelmästä.
Euroopan unioni on kieltänyt hiekkapuhalluksen käytön alueellaan jo 1970-luvulla. Kuitenkin menetelmä on yhä käytössä Pakistanin tai Bangladeshin kaltaisissa alhaisemman tulotason maissa, jonne tekstiiliteollisuus halvan työvoiman ja löyhän lainsäädännön perässä hakeutuu.
Kansan Uutiset päätti selvittää, mikä tilanne on nyt. Ostammeko edelleen tappajafarkkuja vai ovatko vaateteollisuuden lupaukset pitäneet ja menetelmät kehittyneet?
Hiekkapuhallus
tuhosi Bego Demirin keuhkot
Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertoo turkkilaisesta kollegastaan Bego Demiristä. Demiri sairastui silikoosiin työskennellessään tekstiiliteollisuudessa ja menetti puolet keuhkokapasiteetistaan. Demiri perusti kampanjan, jonka ansiosta hiekkapuhallus kiellettiin Turkissa vuonna 2009. Nyt hän kampanjoi kaliumpermanganaatin käyttöä vastaan.
”Hiekkapuhallusta ei juurikaan käytetä enää. Nyt suurin osa farkkuvalmistajista käyttää kaliumpermanganaattia”, Demiri vastaa sähköpostitse.
Demirin sähköpostin mukana lähettämän, Turkin Clean Clothes-järjestön julkaiseman raportin mukaan työntekijöiden keuhkoja tuhonneen hiekkapuhalluksen on pääosin korvannut kaliumpermanganaatti, jonka aiheuttamista terveysongelmista, kuten allergioista ja iho-ongelmista, työntekijät ovat raportoineet. Työntekijät kertovat raportissa myös vakavista haitoista kuten munuaissairauksista.
Turkin Clean Clothesin mukaan jo 95 prosenttia maan farkkuteollisuudesta käyttää tätä menetelmää.
”Työntekijät ovat raportoineet iho-ongelmista ja allergioista, mutta virallista tutkimusta aiheesta ei vielä ole. Silti nämä raportoidut ongelmat olisi syytä ottaa vakavasti ja olla valppaana tämän asian kanssa”, Demiri sanoo.
Clean Clothes Campaign on kattojärjestö 15:ssä Euroopan maassa toimiville jäsenjärjestöilleen. Se perustettiin vuonna 1989. Se pyrkii työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseen. Suomessa verkoston yhteistyötaho on Eettisen kaupan puolesta ry Eetti.
Laser on turvallinen
mutta kallis menetelmä
Hiekkapuhallus on kemikaalien ohella korvattu myös laserilla.
– Esimerkiksi suomalainen Virossa farkkuja valmistava M.A.S.I. Company on korvannut hiekkapuhalluksen laserilla, Maija Lumme kertoo.
Laser tulee kuitenkin vaadittavien laitehankintojen vuoksi kalliiksi, eivätkä tällä menetelmällä valmistetut farkut ole välttämättä niitä edullisimpia.
Vain harvat alihankintaketjun alkupäässä olevat yritykset haluavat ottaa käyttöön lasermenetelmän, sillä aloituskustannukset ovat suuret, menetelmä on hidas, eikä lopputuloskaan ole aina toivotun rosoinen.
Palautetta yrityksille ja
poliittista vaikuttamista
– Voidaan sanoa, että kemikaaleja käytetään yleisesti ottaen vaateteollisuudessa todella paljon, Lumme kertoo.
Kaliumpermanganaattia pitää käsitellä niin, ettei se päädy iholle, hengitysteihin tai silmille.
– Jos toimitaan työoloissa, jossa nämä asiat eivät ole kunnossa, niin tämän aineen käyttö voi olla vaarallista, vaikka muuten kyseisen kemikaalin käyttö olisi sallittua. Eli työntekijöillä täytyy olla asianmukaiset suojavarusteet. Paikallinen lainsäädäntö voi olla kunnossa, mutta silti työturvallisuus ei toteudu. Esimerkiksi työtahti saattaa olla älytön. Tällöin syntyy kerrannaisvaikutuksia, vaikka teoriassa ja paperilla kaikki näyttäisi hyvältä.
Entä mitä neuvoja Lumme antaisi suomalaiselle kuluttajalle?
– Jos ajatellaan muita toimintoja kuin vain eettisempi ostaminen, niin palautteen antaminen yrityksille. Tämä on ikivanha neuvo, mutta todella tärkeää, koska sitä kautta yritysten toiminta muuttuu läpinäkyvämmäksi ja vastuullisemmaksi.
Tämän lisäksi Eetti-järjestö kannustaa kuluttajia poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaamiseen. Euroopan unionin tasolla komissio viimeistelee parhaillaan esitystään EU:n yhteisestä yritysvastuudirektiivistä.
”Nyt kannattaa laittaa mepeille tai Suomen komissaarille kannustuspostia.”
Se toisi yrityksille lisää vastuuta niiden tuotantoketjuissa tapahtuvista ihmisoikeusrikkeistä, ympäristötuhoista ja korruptiosta.
– Nyt kannattaa laittaa mepeille tai Suomen komissaarille kannustuspostia ja toivoa, että tästä lainsäädännöstä tulee kunnianhimoista. Se olisi kaikkien etu, ja siinä hyötyvät myös vastuullisesti toimivat yritykset.
Hiekkapuhallus
Farkkujen hiekkapuhallus aiheutti työntekijöille ilman asianmukaisia suojavälineitä keuhkosairauden nimeltä silikoosi, kun pölyä kertyi työntekijöiden keuhkoihin. Sairaus on parantumaton. Hoitokeinoja ei ole.
Kaliumpermanganaatti KMnO4, on permangaanihapon kaliumsuola.
Kaliumpermanganaattia käytetään muun muassa hapettimena elektroniikassa piirilevyjen valmistuksessa, metallien pintakäsittelyssä sekä lääke- ja kemianteollisuudessa, valkaisuaineena, valokuvauskemikaalina, desinfiointiaineena, hajunpoistossa, sekä tekstiiliteollisuudessa. Tekstiilityöntekijät ovat raportoineet muun muassa allergioista ja iho-ongelmista.
uutiskirje 
