OAJ:n tänään julkaisema Opetusalan työolobarometri kertoo henkilöstön kokemuksen työoloista heikentyneen entisestään. Työn määrän kasvu ja työn pirstaloituminen sekä läikkyminen vapaa-ajalle aiheuttavat opettajille työkyvyn alenemista ja työstressiä.
OAJ nostaa erityisesti työn määrän vähentämisen ja työhyvinvoinnin parantamisen pöydälle kevään sopimusneuvotteluissa.
Opetusalan työolobarometriin vastasi marras-joulukuussa 2021 yhteensä 1 295 kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan opettajaa, päiväkodinjohtajaa, rehtoria ja esihenkilöä varhaiskasvatuksesta yliopistoon.
OAJ on toteuttanut barometrin vuodesta 2013 lähtien. Viimeisten kolmen työolobarometrin tulokset ovat huonontuneet edellisestä barometristä joka kerta.
– Tulokset kuvaavat sitä valitettavaa muutosta, joka kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalalla on käynnissä. Työnkuva on epäselkeä, työssä on paljon keskeytyksiä ja toki myös jo lähes pari vuotta kestänyt koronapandemia aiheuttaa haasteita työn tekemiseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo.
Työinto laskee ja työuupumus kasvaa, kun työnmäärä ja työhön käytetty aika kasvavat.
Luukkaisen mukaan tilanne on monen ammattilaisen kohdalla jo aivan kestämättömällä tasolla, mikä näkyy muun muassa opettajapulana erityisesti varhaiskasvatuksen opettajissa, ammatillisissa opettajissa ja esimerkiksi matemaattisten aineiden opettajissa. OAJ:n syksyllä 2021 tekemän selvityksen mukaan jopa kuusi kymmenestä opettajasta harkitsee alan vaihtoa.
Hankkeet kuormittavat opettajia
Erityisesti kuntien paikallisissa resursseissa on parantamisen varaa, sanoo Luukkainen.
– Resurssit suhteessa uusiin työtehtäviin sekä erilaiset hankkeet erityisesti peruskoulussa ja lukiossa kuormittavat opettajia, koska niitä suunniteltaessa ei koskaan huomioida resurssien rajallisuutta. Lisäksi hankkeisiin liittyy aina lisätyöajan tarvetta.
Vastaajat kokivat työn määrän kasvaneen huolestuttavasti jo vuoden 2017 barometrin mukaan ja tulos erosi selkeästi suomalaisen työelämän keskiarvosta. Vuoden 2021 tuloksissa 60 prosenttia vastaajista kokee, että töitä on liikaa erittäin tai melko usein, mikä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisen työolobarometrin tuloksissa.
Työn määrä oli kasvanut erityisesti varhaiskasvatuksen ja lukio-opettajien joukossa, joissa molemmissa kokemukset työn määrän kasvusta olivat selkeästi korkeammat kuin keskiarvo.
Myös työnilo on ollut koetuksella jo vuodesta 2017 lähtien. Vaikka vastanneista 69 prosenttia oli tyytyväisiä nykyiseen työhönsä erittäin tai melko usein, se on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisellä kerralla.
Stressaantuneimpia olivat varhaiskasvatuksen, yliopiston ja lukion opettajat. Naiset myös kokivat stressiä enemmän kuin miehet.
uutiskirje 