Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii kuntiin ja hyvinvointialueille kunnollista, monivuotista palkkaohjelmaa, joka koskee vähintään varhaiskasvatusta, kouluja ja sote-alaa.
– Rahoituksen pohjana olisivat ne varat, jotka jäävät palkkarahoista säästöön, kun täysin ansioituneet, jo palkkakehityksensä huipulla olevat työntekijät jäävät eläkkeelle ja nuoremmat, vähemmän kokeneet tulevat tilalle. Vuosittainen palkkaohjelmapotti olisi palkan päälle vaikutukseltaan jopa 4,7 prosenttia. Tämä ei yksinään kuitenkaan riitä, vaan myös valtion on avattava rahakirstuaan palkkaohjelman toteuttamiseksi, sanoo liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
– Lisäksi palkkojen yleiskorotuksen on oltava reippaasti yli 2 prosenttia, koska inflaatio syö palkansaajien ostovoimaa koko ajan.
Niemi-Laineen mukaan neuvottelujen lopputulos ratkaisee hyvin pitkälle sen, kuinka kilpailukykyisiä kunnat ja toimintansa aloittavat hyvinvointialueet ovat ammattitaitoisen henkilökunnan pitämisessä ja palkkaamisessa.
Liiton mukaan parhaillaan käytävissä kunta-alan työehtosopimusneuvotteluissa sopimusosapuolet ovat paljon vartijoina. Niemi-Laineen mukaan neuvottelujen lopputulos ratkaisee hyvin pitkälle sen, kuinka kilpailukykyisiä kunnat ja toimintansa aloittavat hyvinvointialueet ovat ammattitaitoisen henkilökunnan pitämisessä ja palkkaamisessa.
Sote-alan kriisiä ratkotaan työvoiman saatavuutta pohtivassa työryhmässä. Sairaaloissa hoitajille on maksettu ylimääräisiä palkkoja kuntien lisärahoituksella. Lisää henkilökuntaa on palkattu ja tehtävänkuvia tarkistettu niin, että hoitajat saavat keskittyä omiin tehtäviinsä.
Sen sijaan sosiaaliala on JHL:n mukaan jäänyt mopen osalle.
– Palkkaohjelma tarvitaan kaikille sote-ammattilaisille. Nyt esimerkiksi sosiaalityöntekijät ja vanhuspalveluissa työskentelevät lähihoitajat eivät ole sairaaloissa saatujen etujen piirissä. Siksi sosiaalipuoli tarvitsee eheytyäkseen oman palkkaohjelmansa ja sairaalat omansa.
Lisää henkilökuntaa saatava pian
JHL:n puheenjohtaja nostaa esiin myös koulujen ja varhaiskasvatuksen tarpeet. Kouluihin tarvitaan lisää muun muassa nuoriso-ohjaajia, erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia, psykologeja ja kuraattoreja. Näin siksi, koska perheet, nuoret ja lapset eivät voi hyvin. Koronan vuoksi avunsaanti on ollut vähäistä. Niemi-Laine vaatiikin Marinin hallitukselta välitöntä rahoitusta, jotta ongelmat saadaan ratkaistua.
Varhaiskasvatuksessa päiväkodit kärsivät henkilöstöpulasta. Hoitajia ja opettajia ei saada päiväkoteihin riittävästi.
– Nyt tarvitaan rahaa hoitajien ja opettajien palkkojen nostamiseen ja pikaisesti lisää koulutuspaikkoja, Niemi-Laine vaatii.
Siivous ja ruokapalvelut ovat tukeneet kouluissa työskentelevien ja päiväkotiammattilaisten terveyttä ja turvallisuutta, kun on ollut pakko olla töissä koronasta huolimatta. Myös nämä henkilöstöryhmät ovat palkkakuopassa, josta heidät on nostettava ylös, Niemi-Laine alleviivaa.
uutiskirje 
