Mai Kivelä kehottaa ottamaa vakavasti maanantaina julkistetun ilmastoraportin viestin. Hän on vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen.
YK:n alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikuttavan rajusti miljardien ihmisten elämään siitä huolimatta, että riskejä yritetään vähentää.
– Tiedemaailmalla on todella vakava, selkeä ja dramaattinen viesti meille, ja meidän pitää ottaa se vakavasti, hän sanoo ja nostaa esiin erityisesti sen, että enää ei saa viivytellä.
”Jokainen ihminen Suomessakin on riippuvainen esimerkiksi hapesta ja sitä kautta ekosysteemeistä”.
– Meillä on kapea ja nopeasti sulkeutuva aikaikkuna sille, että voisimme turvata kaikille ihmisille kestävän tulevaisuuden. En tiedä, voiko tämän vakavampaa viestiä saada tiedeyhteisöltä.
Fossiilisista polttoaineista luovuttava
Kivelä arvioi, että esimerkiksi valmisteilla olevien luonnonsuojelulain ja ilmastolain ja muiden ajankohtaisten lainsäädäntöhankkeiden kohdalla on oleellinen merkitys Suomelle sen suhteen, miten onnistutaan kestävässä ilmastosiirtymässä.
– Pitää ensinnäkin olla rehellinen siitä, mitä tiedemaailma viestii meille. Pitää ymmärtää, kuinka vakavasta asiasta on kyse, hän sanoo.
– Mutta ei pidä lamautua, koska ratkaisuja on vaikka kuinka paljon.
Hän nostaa ykköseksi fossiilisista polttoaineista luopumisen.
– Siihen pitää ryhtyä viipymättä, jos haluamme mitenkään pysyä ilmastotavoitteissamme.
Toinen raportissa esiin nostettu asia on luonnon monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun merkitys.
– Tarvitsemme monimuotoista luontoa. Se osaltaan suojelee meitä ilmastouhilta.
Oikeudenmukaisuus muistettava
Kolmas raportin keskeinen viesti on sopeutumisen tärkeys tilanteessa, jossa muutos aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia vaikeuksia.
– Vasemmistolle ilmasto-oikeudenmukaisuus on se lähtökohta, josta pitää toimia. Pitää kuulla niitä ryhmiä, jotka ovat olleet marginalisoituja päätöksenteosta tai joiden ääntä ei ole kuultu tarpeeksi, Kivelä sanoo.
Se liittyy myös rahoitukseen.
– Rahoituksella on oleellinen merkitys siinä, että pystytään minimoimaan ilmastokriisin epäoikeudenmukaisia vaikutuksia
Iskee kovaa Suomeenkin
Tuore raportti maalaa karun kuvan myös Suomen tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen kourissa.
– Me emme ensimmäisinä koe ilmastomuutoksen pahimpia seurauksia, mutta jokainen ihminen tulee olemaan negatiivisten vaikutusten alaisena, Kivelä sanoo.
– Näin suuren mittakaavan muutokselta ei kukaan pysty suojautumaan, mutta toki epäoikeudenmukaisuus on läsnä tässä kehityksessä. Silti kukaan ei voi tuudittautua siihen, että itselle kävisi hyvin.
Kivelä toteaa, että esimerkiksi vastentahtoinen siirtolaisuus heijastuu Suomeenkin.
– Viime aikoinakin on nähty, että maailman tapahtumat vaikuttavat kaikkiin. Olemme riippuvaisia toisistamme, hän sanoo.
– Ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia loppupeleissä. Suomi ei ole saareke. Esimerkiksi maatalouden riskit suurenevat täällä. Suomen maatalous on jo kärsinyt säätilan vaihteluista, kuivuuksista ja sadekausista.
Kyse on isoista asioista.
– Jokainen ihminen Suomessakin on riippuvainen esimerkiksi hapesta ja sitä kautta ekosysteemeistä.
Tarvitaan demokratiaa
Kivelä muistuttaa siitä, että Ukrainan sota tulee lisäämään turvattomuutta.
– Sota syventää aina suoran inhimillisen kärsimyksen lisäksi ympäristökriisiä ja aiheuttaa ympäristötuhoa, hän sanoo.
– Jos meillä on autoritäärisiä, ihmis- ja ympäristöoikeuksista piittaamattomia johtajia, se myös estää meitä toteuttamasta ekologista siirtymää. Tarvitaan demokratiaa, jotta voidaan saavuttaa ilmastotavoitteita.
Kivelä muistuttaa myös siitä, että Ukrainan sota on rahoitettu fossiilisista raaka-aineista saaduilla tuloilla.
– On pelkästään järkevää kiihdyttää siirtymää energiaomavaraisuuteen ja muuttaa energiajärjestelmä sellaiseksi, ettei se ole riippuvainen fossiilisista tuontipolttoaineista, hän sanoo.
– Ilmastotoimet ja rauha kulkevat siinä mielessä käsikädessä. Ilmastotyö auttaa estämään sotia.
Mikä on normaalia kulutusta?
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää, että yhteiskuntaa muutetaan järjestelmätasolla.
– Nyt myös raportissa on peräänkuulutettu kulttuurista muutosta. Joudumme miettimään, mikä on normaalia kulutusta. Senkin tulee muuttua, jotta voimme elää kestävästi muiden ihmisten ja lajien kanssa.
Kivelä uskoo, että toivoa on.
– Sekä koronapandemia että Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, että yhteiskunnat ja maat pystyvät toimimaan yhdessä hyvinkin nopeasti, jos vain on tarpeeksi tahtoa. Ja kun tiedämme ratkaisut, on toivoa.
Hän painottaa sitä, että ylipäätään luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
– Vaikka emme onnistuisi kaikessa ilmaston suhteen, joka ikinen päästötonni vaikuttaa siihen, kuinka ilmastokriisi kiihtyy. Tässä ei joko onnistuta tai epäonnistuta täydellisesti, vaan jotain siltä väliltä. Sillä on todella suuri merkitys, missä kohdassa siellä välillä olemme.
uutiskirje 