Suomessa asuvista maahanmuuttajataustaisista 25–54-vuotiaista naisista jopa 43 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mutta vain noin puolet on mukana työelämässä. Näiden naisten koulutustaso on parempi kuin suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla miehillä. Työllisyysaste on alhainen myös verrattuna maahan muuttaneisiin naisiin muissa Pohjoismaissa, eikä selity esimerkiksi kielitaidon puutteilla.
– On syytä kysyä, miksi Suomessa sysäämme nämä naiset marginaaliin, vaikka työmarkkinoilla kärsitään merkittävästä työvoimapulasta. Hukkaamme valtavan osaajapotentiaalin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee.
STTK järjesti tiistaina kansainvälisenä naistenpäivänä Helsingissä keskustelutilaisuuden maahanmuuttajanaisten tilanteesta työelämässä. Tilastojen valossa työelämän rakenteellinen syrjintä on syvää.
Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat syrjintää rekrytoinnissa ja työssä lähes kaksi kertaa useammin kuin koko väestö.
– Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat syrjintää rekrytoinnissa ja työssä lähes kaksi kertaa useammin kuin koko väestö. Tiedämme myös, että naiseus lisää ylipäätään syrjinnän riskiä työelämässä. Paljon pitää muuttua, jos haluamme kitkeä rakenteellisen syrjinnän työmarkkinoilta, Palola sanoo.
Vuonna 2019 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen suomalaisvastaajista 56 prosenttia koki etnisen alkuperän olevan haitaksi työllistymiselle ja ihonvärin asettavan hakijan heikompaan asemaan. Kaikkien EU-maiden väestöstä 32 prosenttia piti etnistä alkuperää työmarkkina-asemaa heikentävänä tekijänä.
Palolan mukaan tulos kuvaa työmarkkinoilla rehottavaa rasismia, jonka kitkemiseen on aktiivisesti etsittävä keinoja lainsäädännöllä ja työelämän käytännöillä.
Laki velvoittaa kaikki vähintään 30 henkilöä työllistävät työpaikat tekemään yhdenvertaisuussuunnitelman. STTK vaatii, että suunnitelma on tulevaisuudessa tehtävä pakolliseksi myös pienemmille työpaikoille. Sitä pitää myös päivittää säännöllisesti.
– Nykylainsäädännön viesti on, että suunnitelman voi kertapohdinnan jälkeen unohtaa mappi-Ö:hön.
Nollatoleranssi vihapuheelle ja rasismille
Käynnissä oleva Ukrainan kriisi on voimistanut vihapuhetta ja syrjintää erityisesti venäläistaustaisia, mutta myös muualta Itä-Euroopasta kotoisin olevia kohtaan Suomessa.
– Kaikelle rasistiselle häirinnälle ja syrjinnälle on oltava työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin nollatoleranssi. Kaikkien velvollisuus on puuttua rasismiin ja puolustaa yhdenvertaisuutta sekä ihmisoikeuksia Suomessa, Palola painottaa.
uutiskirje 
