Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen arvioi, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa korostaa tarvetta nopeuttaa vihreää siirtymää.
– Se edesauttaa myös irtautumista fossiilisesta tuontienergiasta, Sarkkinen totesi perjantaina twitterissä.
Hän kommentoi hallituksen perjantaina sopimaa ilmastotoimien vahvistamista.
”Vasemmistoliitolle on keskeistä tehdä oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa.”
– Vasemmistoliitolle on keskeistä tehdä vaikuttavaa ja oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa, Sarkkinen sanoo.
– Päätökset maatalouden, liikenteen, rakennusten ja jätehuollon ilmastotoimista tuottavat riittävät vähennykset, jotta voimme saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Ympäristöjärjestöt Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi kiittivät hallitusta tuoreeltaan siitä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on nyt sovittu lisätoimenpiteistä päästövähennyksiksi.
– Samalla on selvää, että toimia tarvitaan lisää erityisesti maankäyttösektorille, kuten peltojen ja metsien hiilinielujen vahvistamiseen, ja että irtautumista fossiilisista polttoaineista on kiihdytettävä entisestään. Samalla täytyy turvata bioenergian kestävyys, hiilinielujen kasvu ja luontoarvot, järjestöt arvioivat yhteisessä tiedotteessaan perjantaina.
Päästöt puoliksi
Hallituksen toimien on määrä puolittaa Suomen taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä. samalla suunnataan kohti hiilineutraaliutta 2035. Tämä merkitsee sitä, että Suomi voi saavuttaa EU:n komission vuodelle 2030 ehdottaman päästövähennystavoitteen maataloudessa, liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa.
– Ukrainalaisten kärsimys, Euroopan turvallisuustilanne ja Suomen huoltovarmuus ovat tällaisena aikana kiireisimmän huomiomme keskipisteessä. Samaan aikaan hallitus on jatkanut työtään ilmastokriisin ratkaisemiseksi, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) sanoo.
– Kriisi Euroopassa on osoittanut, että ilmastopolitiikassa Suomen suunta on ollut oikea. Fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on myös turvallisuuspolitiikkaa.
Kotitalouksille tukea
Nyt tunnistettiin tarve löytää suunnitelmaan 0,1–0,2 megatonnin edestä lisäpäästövähennyksiä, vahvistaa liikenteen ilmastotyötä, kuntien ja kulutuksen päästövähennysten uskottavuutta sekä varmistaa, että suunnitelmassa voidaan nojata ilmastotavoitteiden ylittymiseen maankäytössä.
Reilua siirtymää vahvistetaan ja kotitalouksien ilmastotoimia vauhditetaan valmistelemalla valtion takausmalli kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien, kuten maalämmön tai puhtaiden ajoneuvohankintojen, tueksi.
Lisäksi valmistellaan tukimallia, jolla voidaan tukea ihmisiä esimerkiksi tilanteissa, joissa polttoaineiden hinnat nousevat voimakkaasti. Kotitalouksien ja kuntien luopumista öljylämmityksestä tuetaan edelleen ja asuinrakennusten energia-avustuksia jatketaan.
Maatalouden päästövähennystoimia tuetaan ja vahvistetaan, mikä mahdollistaa maatalouden päästövähennystavoitteen noston ja vahvistaa myös maatalouden kannattavuutta.
Maatalouden ilmastotyö koostuu isosta joukosta toimia aina maaperän hiilensidonnan parantamisesta ja lypsylehmien metaanipäästöjen vähentämisestä ilmastoruokaohjelman laatimiseen. Kulut korvataan.
Biokaasun tuotantoa edistetään
Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä.
Liikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti. Biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistetään toimeenpanemalla biokaasuohjelmaa, seuraamalla sen vaikuttavuutta ja etsimällä toimia biokaasun tuotannon kasvattamiseksi.
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsittelee asiaa huhtikuussa 2022.
uutiskirje 