Suomen suhde sotilasliitto Natoon nousi ei niin yllättäen pääosaan vasemmistoliiton puoluejohdon tiedotustilaisuudessa lauantaina. Tiedotustilaisuus järjestettiin puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä.
Puolueen puheenjohtaja Li Andersson painotti tiedotustilaisuudessa, että kukaan ei tällä hetkellä osaa sanoa, kuinka kauan mahdollinen hakuprosessi kestäisi. Tämä siis edellyttäisi ensin Suomen päätöstä lähteä hakemaan Naton jäseneksi.
– Hakuprosessin aikataulusta ei ole tarkkaa asiantuntijatietoa, johon voisimme nojautua. En usko, että kukaan voi varmuudella sanoa, kuinka kauan se kestäisi, Andersson sanoi.
”Kansanäänestys on yksi vaihtoehto”
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo korosti Anderssonin tavoin malttia ja vastuullisuutta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen harkintaan.
– Vastuullista on toimia rauhallisesti ja parhaan tiedon varassa. Ulkopoliittinen johto käy koko ajan keskusteluja eri suuntiin, ja tieto tarkentuu. Suomen Nato-jäsenyys ei voi olla reaktio Ukrainan sotaan. Sen pitää olla reaktio Suomen pitkän aikavälin turvallisuuteen, Saramo sanoi.
Andersson sanoi linjapuheessaan, että puolueella on edessä kypsyyskoe, kun se miettii ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjojaan uusiksi. Yksi suurimmista asioista on luonnollisesti suhde Natoon, josta on Anderssonin mukaan tullut puoluetta erottava tekijä. Aiemmin se yhdisti jäsenistöä.
– Kysymys, johon monet ovat suhtautuneet vahvasti periaatteellisena kysymyksenä, asettuu eri valoon myöskin puolueen sisällä. Se on asia, joka pakottaa meidätkin aidosti arvioimaan kaikki puhtaalta pöydältä. Miettimään omaa argumentaatiotamme ja asemaamme.
Keskustelu kaikille
Andersson nosti puheessaan esiin myrkyllisen keskusteluilmapiirin, joka liittyy Natoon ja ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Samasta aiheesta puhui aiemmin KU:lle myös puolueen ex-.puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
– En usko olevani ainoa päättäjä, joka saa hyvinkin voimallista ja aika kärjekästä, jos käytän oikein mietoa ilmaisua, monissa eri sosiaalisen median kanavissa ja sähköpostipalautteessa.
– Pidän myös tärkeänä, että kansanedustajina toimivilla olisi mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esille ilman pelkoa siitä, että joutuu hyvin voimakkaan ryöpytyksen kohteeksi. Tällä hetkellä keskusteluilmapiiri ei ole sellainen.
Mahdollinen Nato-jäsenyys edellyttää myös kansan tukea. Andersson totesi puheessaan, että kansalaismielipiteen selvittäminen on tärkeää. Yhtenä vaihtoehtona sille olisi kansanäänestys.
– Kaikkein oleellisinta on se, että on päätös mikä vain, niin tämä on ankkuroitu kunnolla kansalaisten keskuuteen. Kansanäänestys on yksi vaihtoehto, on ehkä muitakin.
Yksi kritiikki kansanäänestystä kohtaan on se, että mahdollinen kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen sulkisi Suomelta yhden turvallisuuspolitiikan kulmakiven eli mahdollisuuden hakea Naton jäseneksi.
– En näe sitä niin, että sulkisi option lopullisesti. Se olisi kansalaisten mielipide siinä tilanteessa. Jos asian haluaa argumentoida noin, se poissulkisi kansanäänestysvaihtoehdon aina, enkä pidä sitä tarkoituksen mukaisena.
Andersson painotti, että vasemmistoliitto ei vaadi kansanäänestystä.
Päätökset ja aika
Tiedotustilaisuuden lopuksi Andersson painotti vielä syitä tarkalle harkinnalle. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten päätösten pitää kestää aikaa.
– Ei voi olla sellainen tilanne, että 2–3 päästä istutaan ja pohditaan, oliko julkinen paine kansanedustajille liikaa. Olkoon ratkaisu mikä tahansa, sen pitää kestää aikaa. Siihen pitää pystyä kaikkien sitoutumaan – myös heidän, jotka ovat eri mieltä lopputuloksesta.
uutiskirje 
