Elinikäinen lapsettomuus on Suomessa yleisintä enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla. 1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes. Myös naisilla lapsettomaksi jäävien osuus on nykyään suurin matalasti koulutetuilla. Tämä käy ilmi Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Samaan aikaan yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa lapsia kolme tai enemmän.
– Suomessa lastensaannin polarisoituminen ei koske vain matalimmin koulutettujen pienehköä ryhmää. Se koskee myös keskiasteen koulutuksen saaneita, sanoo dosentti Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Hän johti tutkimusta.
Koulutus on yhteydessä perhesuhteiden vakauteen.
Kaksi lasta koulutetuille
Sen sijaan korkeasti koulutetuilla on tavallista saada kaksi lasta. Sekä lapsettomuus että suuret lapsiluvut ovat heillä harvinaisempia kuin matalammin koulutetuilla, eivätkä ne ole yleistyneet. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla naisilla elinikäinen lapsettomuus on jopa vähentynyt.
Valtaosa lapsettomista ei ole koskaan elänyt avo- tai avioliitossa, tai heillä on takanaan lyhytkestoisia avoliittoja. Tällaiset liittohistoriat ovat tavallisimpia vähän koulutetuilla.
Toisaalta enintään keskiasteen koulutuksen saaneet äidit ja isät saavat yhä yleisemmin lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa, mikä myötävaikuttaa suurten lapsilukujen yleistymiseen tässä ryhmässä.
Koulutus tukee perheen perustamista
Koulutus on yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin sekä työuran ja perhesuhteiden vakauteen, jotka tukevat myös lasten saamista.
– Kyselytutkimusten mukaan valtaosa sekä miehistä että naisista haluaa jossain vaiheessa lapsia. Vaikuttaa siltä, että korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhettä koskevat toiveensa, Jalovaara sanoo.
– Onnistunut koulutus- ja työllisyyspolitiikka tukee myös syntyvyyttä ja sitä, että mahdollisimman moni saa niin monta lasta kuin itse toivoo.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin syntyvyyden kehitystä ja koulutusryhmien välisiä eroja lastensaannissa Suomessa ja Ruotsissa.
uutiskirje 
