Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu toista kuukautta. Arviot sen taloudellisista vaikutuksista Suomeen ovat vielä epävarmalla pohjalla. Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina ei ole enää niin suuri kuin ennen Krimin valtausta vuonna 2014.
Pellervon taloustutkimus ennusti viime viikolla Suomen elpymisvireen pysähtyvän sotaan. Talouskasvu ja työllisyyskehitys hiipuvat, mutta Pellervo korosti samalla tilanteen epävarmuutta.
Myös Laboren, entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen, eduskunnalle antaman lausunnon mukaan Venäjän aloittama sota heikentää Suomen talouskasvua sekä suoraan että epäsuorasti. Suomen viennistä Venäjälle vain vajaa 10 prosenttia on suorien vientipakotteiden alaisia, mutta monilla toimialoilla osuus on suurempi. Etenkin investointitavaroille on vaikea löytää vaihtoehtoisia markkinoita.
Sota nostaa raaka-aineiden hintoja, mikä kiihdyttää inflaatiota. ”Kohtuullisen maltilliset” palkkasopimukset auttavat yrityksiä sopeutumaan tilanteeseen.
Laboren mukaan markkinareaktioiden perusteella Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu mitään erityistä maariskiä Venäjän naapurina. Pellervon mukaan Suomelle on suuri riski, jos Vladimir Putinin hallinto jatkaa vallassa.
– Siitä olisi vakavia pitkäaikaisia taloudellisiakin seurauksia. Maariski kasvaisi ja Suomi voisi jäädä logistisesti pussinperälle, ennustepäällikkö Janne Huovari sanoi.
Kuin korona ja finanssikriisi
Raskaimmin runsaan kuukauden kestäneen sodan ovat ottaneet kuluttajat. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku romahti maaliskuussa lukemaan 10,5 miinuksella, kun se vielä helmikuussa oli 0,5 plussalla.
Kuluttajien luottamus on ollut vuodesta 1995 alkavassa mittaushistoriassa maaliskuuta heikommalla tasolla vain koronarajoitusten iskiessä huhtikuussa 2020 ja vuoden 2008 lopulla finanssikriisin takia.
Maaliskuussa vain 13 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana ja peräti 61 prosenttia arvioi talouden huononevan.
– Juuri kun muutaman viime kuukauden aikana oltiin kuluttajien luottamuksessa ehkä ”lopullisesti” nousemassa korona-ajan ankeudesta, tuli aikamoisena shokkina Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sillä on vääjäämättömästi vaikutuksia talouskehitykseen ja myös yksittäisten kuluttajien ja kotitalouksien elämään. Jo ennen Venäjän hyökkäystä polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu ja yleisemminkin inflaation kiihtyminen on kuukausia kiusannut kuluttajia, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo.
Omaan talouteen vielä luottamusta
Oman taloutensa kohentumiseen jatkossa luotti maaliskuussa 26 prosenttia kuluttajista, mutta jopa 21 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Kuluttajien odotus inflaatiosta vuoden kuluttua oli maaliskuussa korkein koskaan mittaushistoriassa 1995–2022. Kuluttajat arvioivat, että kuluttajahinnat nousevat jopa 5,4 prosenttia seuraavan 12 kuukauden aikana.
Myös odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkenivät maaliskuussa rajusti. Kuluttajista 40 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän Suomessa seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan työllisten eli palkansaajien ja yrittäjien omalle kohdalleen kokema työttömyyden tai lomautuksen uhka väheni aavistuksen.
Kuluttajien odotuksiin verrattuna elinkeinoelämän luottamusindikaattori vain värähti alaspäin. Epävarmuus on suurta, mutta yritysten luottamuksen lasku ei kokonaisuutena ole läheskään samaa luokkaa kuin koronakriisin alussa.
Vähittäiskaupan luottamuksen alamäessä heijastuu kuluttajien kokema epävarmuus.
Rakennusalaa koettelee materiaalien saatavuus ja kustannusten nousu. Se on ollut pääasiassa myönteisessä vireessä viimeksi kuluneet seitsemän vuotta, mutta rakennusalan henkilöstöodotukset ovat jäähtyneet nopeasti Venäjän hyökkäyksen myötä, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.
uutiskirje 
