Laajuudeltaan hyvä lähtölaukaus. Näin voisi tiivistää vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon näkemyksen keskiviikkona julkaistusta ajankohtaisselonteosta, jossa käydään läpi turvallisuusympäristön muutosta. Sen taustalla on luonnollisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Suurin huomio kiinnittyy Saramon mukaan varmasti pohdintaan sotilasliitto Naton jäsenyydestä. Siihen ei selonteossa suoraan oteta kantaa.
– Tässä on aloitettu vähän analyysia, mutta jätetty eduskunnalle työ viedä se loppuun. Tässä puhutaan turvatakuista ja Yhdysvaltain sitoutumisesta, muttei analysoida asiaa tarkemmin. Eri vaihtoehtojen riskien sekä hyötyjen että haittojen analyysit puuttuvat vielä kokonaan, Saramo toteaa.
”En ole kantaani muuttanut, koska haluan tämän prosessin käydä läpi.”
Saramo nostaa esiin yhden avainlauseen selonteosta, joka kuuluu ”Naton ennaltaehkäisevä vaikutus perustuu viime kädessä Yhdysvaltain kykyyn ja ydinasepelotteeseen.”
– Tämä on asia, jota me olemme sanoneet. Jos joku trumpisti palaa valtaan, tämän lauseen perusteella Naton ennaltaehkäisevä vaikutus viime kädessä katoaa. Tämä on se, mitä olemme alleviivanneet.
Yhdysvaltain presidenttinä vuosina 2016–2020 toiminut Donald Trump teki selväksi halveksuntansa Natoa kohtaan. Julkisuudessa on liikkunut myös väitteitä, että Trump olisi vienyt Yhdysvallat ulos Natosta, jos olisi päässyt toiselle virkakaudelle.
– Kaikki ovat samaa mieltä, että vahvin turvamme on me itse. Lopulta Suomen rajaa puolustavat suomalaiset.
Mihin sitoudumme
Selonteossa sivutaan myös sitä, mihin Suomi joutuisi Naton jäsenenä sitoutumaan. Saramo huomauttaa, että Suomen kohdalla on puhuttu Baltian maiden puolustamisesta tai siihen sitoutumisesta.
– Keskustelua Suomessa ei tästä ole käyty, ja se on hyvä eduskunnassa nyt käydä. Jos Natolla ei ole Yhdysvaltain tuomaa ennaltaehkäisevää vaikutusta, miten eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä rakennetaan.
Saramo nostaa esiin myös selonteon havainnon, että yhteinen puolustus on viime vuosina korostunut sotilasliiton ajattelussa. Vuosituhannen alussa niin kutsuttu uusi Nato on häipynyt taka-alalle. Uusi Nato viittaa ajatteluun, jossa sotilasliitto pyrki löytämään uusia tehtäviä maailmassa. Näihin kuului muun muassa Afganistanin operaatio.
Ajattelutavan muutosta Saramo pitää hyvänä.
Ilolla Saramo tervehtii myös selonteon laajempaa tarkastelua turvallisuudesta.
– Selonteossa puhutaan kriisinsietokyvystä. Puhutaan julkisista palveluista ja hyvinvointivaltiosta. On tietenkin arvokasta, että meillä on hallitus, joka katsoo, että nämä ovat myös osa kokonaispuolustusta.
Minne polku vie
Saramo torjuu ajatuksen, että nyt on käynnissä vääjäämätön polku, joka johtaa Naton jäsenyyteen. Julkisuudessa prosessi kuvataan näin, hän sanoo.
– Joka tapauksessa prosessi pitää käydä läpi, että jokainen kansanedustaja aidosti tietää kaikki riskit ja hyödyt eri vaihtoehdoissa. Ja ymmärtää, mistä ollaan päättämässä.
– Olen ollut vähän pettynyt, kuinka heppoisin perustein on tehty ratkaisuja, joista ei voi joustaa. En pidä mitään vääjäämättömänä.
Tällä hetkellä satakunta kansanedustajaa on sanonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Vasemmistoliiton riveistä Suldaan Said Ahmed ilmoitti olevansa jäsenyyden kannalla.
– Kyllä tällä hetkellä eduskunnassa liittoutumisen henki on vahvoilla. Turha sitä on yrittää kiistää, Saramo toteaa.
Erilaiset äänestyskartat ja kyselyt kansanedustajien Nato-kannoista eivät saa Saramolta kiitosta.
– Minusta on jokseenkin järkyttävää, että kun ollaan vasta aloittamassa yhteinen työ ja analyysi, painostetaan kansanedustajia valitsemaan joku väri. Olen itse sanonut, että olen erittäin hyvistä syistä vastustanut Nato-jäsenyyttä.
– Olen ollut iloinen, että Suomi ei ole ollut Naton jäsen. En ole kantaani muuttanut, koska haluan tämän prosessin käydä läpi. Sen jälkeen katson, pidänkö vanhan vai muutanko kantani.
Saramo myös pohtii, minkälainen viesti vasemmistoliiton ehdoton ei tässä vaiheessa olisi.
– Jos vasemmistoliitto nyt sanoisi, ettei se missään tapauksessa tule hyväksymään Natoa, olisiko meidän työmme tässä kovinkaan uskottavaa.
lehti 