”Tehdään selvitys, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Laki perustuu yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen. Selvitys tehdään elinkeino-, yrittäjä- ja palkansaajajärjestöjen kanssa ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten aseman. Vastaavaa tavoitetta edistetään EU:ssa.”
Näin lukee kesällä 2019 laaditussa hallitusohjelmassa. Nyt se on kuitenkin kaatumassa keskustan ja RKP:n vastustukseen, kertoo Finnwatch tekemäänsä selvitykseen viitaten.
Finnwatchin kyselyyn vastanneista hallituspuolueista SDP, vasemmisto ja vihreät kannattavat kansallisen yritysvastuulain säätämistä tällä hallituskaudella. Keskusta ja RKP vetoavat vastustavassa kannassaan valmistelussa olevaan EU-sääntelyyn. Euroopan komissio julkaisi esityksensä yritysvastuusääntelystä helmikuussa.
– Keskustan ja RKP:n perustelut eivät vakuuta. Komission julkaiseman esityksen soveltamisala jättää ulkopuolelle yli 99 prosenttia yrityksistä eikä esityksen läpimenosta EU:ssa ole mitään takeita, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti järjestön tiedotteessa.
Finnwatchin mukaan muissakaan jäsenmaissa ei ole jääty odottamaan komission aloitteen etenemistä. Kansallinen yritysvastuulaki on säädetty jo Ranskassa ja Saksassa. Myös Alankomaat on ilmoittanut etenevänsä kansallisen lain säätämisessä. Muista Euroopan maista myös Norjassa on jo säädetty yritysvastuulaki.
– Koronapandemian, ilmastokriisin ja Ukrainan sodan myötä on aivan viimeistään käynyt selväksi, miten tärkeää yritysten arvoketjujen tunteminen ja niihin liittyvien riskien hallitseminen on. Pakkotyön ja esimerkiksi metsäkadon torjuminen ovat nopeasti muodostumassa myös kansainvälisille markkinoille pääsyn ehdoksi. Yritysvastuulaki patistaisi suomalaisyritykset huomioimaan nämä vaatimukset ajoissa, Kultalahti sanoo.
Edelläkävijästä hännänhuipuksi
Suomessa valmistelussa oleva kansallinen yritysvastuulaki asettaisi yrityksille ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen, jonka myötä yritysten tulisi esimerkiksi tuntea omat alihankintaketjunsa ja pyrkiä välttämään ja vähentämään niihin liittyviä ihmisoikeusriskejä.
Finnwatchin Kultalahti sanoo, että jos hallitus ei saa rivejään suoraksi, vastuu tuotteiden vastuullisuuden selvittämisestä jää suomalaisten kuluttajien harteille.
– Hallitusohjelman mukaan Suomen piti olla yritysten yhteiskuntavastuun edelläkävijä, mutta olemmekin jäämässä hännän huipuksi.
Yritysvastuulakia koskeva hallitusohjelmakirjaus oli seurausta ennen eduskuntavaaleja käynnissä olleesta Ykkösketjuun-kampanjasta, jossa järjestöt, yritykset ja ay-liike kirittivät yhdessä Suomea säätämään kansallisen yritysvastuulain. Nykyisen eduskunnan selvä enemmistö, 122 kansanedustajaa, asettui kampanjan aikana tukemaan yritysvastuulakia.
Ennen vaaleja SDP:n, vasemmiston ja vihreiden lisäksi RKP kannatti kansallisen yritysvastuulain säätämistä.
uutiskirje 