Venäjä epäilemättä yllättyi heti helmikuussa sodan aloitettuaan lännen yhtenäisestä ja päättäväisestä vastareaktiosta. Jo voimassa olleita talouspakotteita laajennettiin ja Venäjän kaikin puolinen eristäminen taloussuhteissa, kulttuurissa ja urheilussa lähti ripeästi käyntiin. Parhaillaan EU:ssa valmistellaan uutta pakotekierrosta, jonka tavoitteena on lopettaa öljyn tuonti Venäjältä.
Usein eripuraisen lännen silmin painostustoimet Venäjää kohtaan Ukrainan sodan lopettamiseksi näyttävät menestystarinalta. Se on kuitenkin vain osatotuus, eurosentrinen harha. Toinen puoli maailmaa ei näe Venäjän sotaa Ukrainassa hyvän ja pahan välisenä taisteluna, ja siitä länsimaat saavat syyttää pitkälti itseään.
Muutaman päivän sisällä Twitterissä on julkaistu kaksi hienoa ketjua, jotka valaisevat, miltä sota näyttää aasialaisin ja afrikkalaisin silmin. Ensimmäisen kirjoitti Kirkon ulkomaanavun päällikkö Tapio Laakso ja toisen yllättävämpi nimi, entinen pääministeri ja Firenzessä toimivan EU-yliopiston professori Alexander Stubb. Stubbin mukaan hänen twiittiketjuunsa tuli kaksi miljoonaa reaktiota vuorokaudessa.
Lisätyytyväisyyttä länsi sai YK:n tuomitessa Venäjän hyökkäyksen murskaluvuin 1. maaliskuuta. Venäjä sai puolelleen vain hylkiövaltiot Valko-Venäjän, Syyrian, Eritrean ja Pohjois-Korean. 141 valtiota YK:n 193 jäsenmaasta kannatti yleiskokouksen päätöslauselmaa, jossa Venäjää vaadittiin vetämään joukkonsa Ukrainasta.
Lisäksi 7. huhtikuuta Venäjä erotettiin väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta jälleen suurella ääntenenemmistöllä.
Kummassakin tapauksessa tyhjää äänestäneitä maita oli huomattava määrä, maaliskuussa 35 ja huhtikuussa 58. Moni Afrikan, Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän maa ei halua osapuoleksi kiistaan, jonka ne näkevät olevan lännen ja Venäjän välinen ja joka ei kuulu niille.
Tässä tilanteessa non-alignment-politiikka katsotaan järkeväksi. Tätä ei nähdä Venäjän puolelle asettumiseksi, vaan linjaukseksi, jolla pyritään välttämään sodan laajentuminen entisestään. 5/
— Tapio Laakso (@TapioLaakso) April 28, 2022
Alexander Stubb huomautti omassa ketjussaan, että Venäjään ”pehmeästi” suhtautuvissa maissa asuu yli puolet maailman väestöstä.
Stubbin mukaan on monia syitä, miksi maailma ei ole yhtenäisenä tuomitsemassa Venäjää. Lojaliteettien ja eri suuntaan vaikuttavien intressien lisäksi asiaan vaikuttavat muun muassa kolonialismin perintö, suhtautuminen ilmastonmuutokseen sekä tuoreimpana tapauksena suhtautuminen koronarokotteiden toimittamiseen kehitysmaihin.
There are many reasons why the world is not united in condemning Russia. About loyalties and interests, but also resentment: history (colonialism), climate change (polluters), Covid (vax distribution), asylum (indifference) and institutions (representation).
4/10
— Alexander Stubb (@alexstubb) May 1, 2022
Suuri huoli linkittyy läntiseen tekopyhyyteen. Stubb kirjoittaa, että jos kannattaa sääntöperusteista maailmanjärjestystä, on elettävä niin kuin itse saarnaa.
”Ja me emme – ICC, Irak, Libya jne.”
”Afrikan unionin maiden reaktiot ovat paljon puhuvia. Konflikti nähdään lännen ja Venäjän välisten jännitteiden jatkumona, josta on parasta pysyä erossa. Afrikan valtiot huomauttavat aivan oikein, ettei alueellinen koskemattomuus ollut siirtomaavaltojen prioriteetti.”
Kirkon ulkomaanavun Tapio Laakson mukaan sota ei ”lännen” ulkopuolisessa maailmassa hahmotu mustavalkoisena hyvän ja pahan välisenä taisteluna.
”Samalla huoli sodan ja sanktioiden vaikutuksista on suuri.”
Vilja, energia ja lannoitteet kallistuvat nopeasti. FAO arvioi, että aliravittujen ihmisten määrä voi nousta 8-13 miljoonalla sodan aiheuttaman elintarvikkeiden hinnan nousun vuoksi. 9/ pic.twitter.com/NWLiKEbOpB
— Tapio Laakso (@TapioLaakso) April 28, 2022
Jo nyt tiedetään, että sota aiheuttaa seuraavan suuren ruokakriisin, kun Ukrainan ja Venäjän tuotanto jää ainakin suurelta osin pois maailmanmarkkinoilta. Miljoonat ihmiset elävät nälässä ”normaaleinakin” aikoina eikä sitä pidetä vauraassa lännessä minään kriisinä. Yhtä vakavia konflikteja riittää eri puolilla maailmaa, mutta ne jäävät vaille huomiota.
Nyt uhkana kaiken lisäksi on, että avustusrahoja suunnataan sodan jälkeen Ukrainaan ja maailman hauraimmat maat ovat jälleen kärsijöinä.
Vahva reaktio Ukrainan sotaan herättää — lännen ulkopuolella — myös kysymyksiä maailman muista konflikteista: Jemen, Palestiina, Etiopia… Miksi ne eivät ansaitse samaa vakavuutta? 11/
— Tapio Laakso (@TapioLaakso) April 28, 2022
Perussuomalaiset ehti jo vaatimaan kehitysyhteistyön katkaisemista Venäjää tukeneilta mailta. Tapio Laakson mukaan ”väärin äänestäneiden” rankaiseminen vain alleviivaisi lännen ylimielisyyttä.
Stubbin mielestä lännen olisi tärkeää ottaa oppia meneillään olevasta konfliktista ja pohtia omaa rooliaan ”uudessa epäjärjestyksen maailmassa”.
”Sen sijaan, että vaatisimme muuta maailmaa valitsemaan puolia, olisi ehkä aika istua alas ja miettiä, miltä voisi näyttää uusi yhteisiin sääntöihin perustuva maailmanjärjestys”, Stubb ehdottaa.
Kirkon ulkomaanapu ja Kehityspoliittinen toimikunta järjestävät torstaina 12.5. keskustelutilaisuuden eduskunnan Kansalaisinfossa (Pikku parlamentti, Arkadiankatu 3) kello 17–18.30. Tilaisuutta voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä täällä .
Ajankohtaiskeskustelussa pureudutaan Ukrainan sodan kehityspoliittisiin vaikutuksiin ja pohditaan sitä, miten Suomi voi osaltaan toimia niiden ratkaisussa ja jatkaa pitkäjänteistä työtään kestävän kehityksen ja kehitysyhteistyön päämäärien edistämiseksi. Tilaisuuden ohjelma on täällä .
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan mullistaa Euroopan ja Suomen turvallisuuspolitiikan, mutta sota vaikuttaa myös globaaleihin kriiseihin ja niiden ratkaisumahdollisuuksiin pitkälle tulevaisuuteen. Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät jo kahden ensimmäisen kuukauden jälkeen esimerkiksi ruoka- ja energiaturvan heikkenemisenä haurailla ja konfliktiherkillä alueilla kuten Lähi-idässä ja itäisessä Afrikassa. Huolta herättää myös rauhan rakentamiseen panostamisen ajautuminen sivuraiteille”, kutsussa todetaan.
uutiskirje 