Suomi ja Ruotsi jättivät tänään aamulla jäsenhakemuksen Natoon. Eilen eduskunta hyväksyi asian äänin 188–8.
Vasemmistonuoret on pettynyt epädemokraattisena pitämäänsä hakuprosessiin. Järjestön mielestä se oli yhtä nopeasti ohi kuin alkoikin Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.
Epädemokraattisena Vasemmistonuoret pitää prosessia, koska keskustelu ollut hyvin yksipuolista. Erilaisia mielipiteitä ei ole tuotu monipuolisesti esiin mediassa tai muussa julkisessa keskustelussa.
Lisäksi ulkopoliittisen johdon kanta asiaan vaihtui nopeasti. Vielä talvella pääministeri Sanna Marin piti hyvin epätodennäköisenä, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä tällä hallituskaudella. Presidentti Sauli Niinistö on aiemmin ollut sitä mieltä, että Nato-jäsenyydestä päätettäessä tulisi tehdä kansanäänestys.
”Nyt päätöksiä tehtiin kuitenkin nopeasti ja epädemokraattisesti. Jäsenhakemuspäätös tehtiin hätiköiden ilman kansan vahvaa ja selkeää valtuutusta. Perusteluiksi nopealle aikataululle annettiin kyselytulokset, jotka osoittavat kansalaisten Nato-kannan kääntyneen täysin päälaelleen. Median tuottamat kyselyt eivät ole riittävä peruste päätöksentekoon demokraattisessa yhteiskunnassa”, Vasemmistonuoret toteaa.
Järjestö huomauttaa myös, että neljä viidestä hallituspuolueesta oli Nato-jäsenyyttä vastaan hallituskauden alussa. Nyt jäsenyyden puolelle kääntyi myös sellaisia edustajia, jotka kolme vuotta sitten pidettyjen eduskuntavaalien aikaan olivat vielä vankasti Nato-jäsenyyttä vastaan.
”Onko heillä siis tosiaan ollut kansan vahva mandaatti äänestää jäsenyyden puolesta?” Vasemmistonuoret kysyy.
Järjestön mukaan näin isojen päätösten tekeminen epädemokraattisesti madaltaa kynnystä tehdä myös muita päätöksiä yhtä epädemokraattisesti.
”Vasemmistonuoret näkee, että jäsenyysprosessille olisi pitänyt antaa enemmän aikaa ja mahdollisuus kansanäänestyksen järjestämiseen, tai vaaleihin, joissa puolueet kampanjoivat päivitetyillä kannoillaan.”