Eduskunta hyväksyi keskiviikkona uuden ilmastolain äänin 121–42. Vastaan äänestivät kaikki istunnossa olleet perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit sekä kolme kokoomuslaista.
Lain tavoitteena on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi siinä asetetaan uudet tiukemmat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Vuodelle 2030 päästövähennystavoite on 60 prosenttia ja 80 prosenttia vuodelle 2040.
Vasemmistoliiton Mai Kivelä iloitsee uuden ilmastolain hyväksymisestä.
– Pidän erityisen tärkeänä hiilineutraaliustavoitteen kirjaamista lakiin. Ilmastolaki varmistaa, että jokaisen tulevan hallituksen on tehtävä ilmastotoimia niin, että tavoite toteutuu. Hyvää on myös se, että ilmastolaki laajenee koskemaan maankäyttösektoria.
Uutta ilmastolakia Kivelä pitää selkeänä parannuksena nykytilaan, mutta tiukennuksille on tarvetta jatkossakin. Ensi syksynä on suunniteltu annettavan ilmastolakia täydentävät hallituksen esitykset ilmastopolitiikan suunnitelmien valituskelpoisuutta koskevasta muutoksenhakuoikeudesta sekä kuntien ja alueiden ilmastosuunnitelmista.
– Nämäkin uudistukset ovat tarpeellisia, sillä ilmastokriisin torjumisessa pohjimmainen kysymys on ihmisten, eli meidän kaikkien, oikeudesta turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Siksi on tärkeää, että tätä oikeutta turvaa vahva ilmastolaki, jota päivitetään jatkuvasti.
Hyväksytyssä ilmastolaissa on mukana myös uusi saamelaisten ilmastoneuvosto.
Kivelä teki lain uudistuksen yhteydessä lisäksi toimenpidealoitteen satunnaisesti valituista kansalaisista koostuvan kansalaisraadin perustamisesta ilmastotoimien nopeuttamiseksi. Tämä toimenpidealoite hylättiin.
– Vasemmistoliitto toimii ilmastokriisin oikeudenmukaisen ratkaisemisen puolesta. Kestävyydestä on tehtävä normi, joka ulottuu kaikkiin elämän osa-alueisiin. Ilmastotyötä tehdään kaikilla yhteiskunnan tasoilla, ja ihmiset on otettava mukaan tähän työhön. Sen takia on tärkeää, että osallistumismahdollisuuksia parannetaan jatkossa, sanoo Kivelä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari on kutsunut ilmastolakia Suomen ilmastotyön perustaksi, jonka kokonaisuudistus on pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös.
uutiskirje 
