Jarkko Eloranta analysoi blogikirjoituksessaan terävästi kunta-alan tuoreen palkkaratkaisun taustalla vaikuttanutta EK:n ajamaa työnantajavetoista työmarkkinamalli.
”Työnantajalinnakkeessa kirottiin syvään ja hartaasti, koska kunta-alan työmarkkinaparit puhalsivat ratkaisullaan kumoon EK:n hellimän työnantajakoordinaatioon perustuvan työmarkkinamallin. Korttitalon, jonka perustukset olivat aina olleet huteralla pohjalla. Siihen eivät olleet sitoutuneet kuin EK:n jäsenliitot ja olivatko nekään sitten loppupeleissä ihan kaikki ja sydänverellään.”
EK hylkäsi aikoinaan keskitetyt ratkaisut ja sillä oli oikeus tehdä niin. Sen pitää kuitenkin kantaa ja kestää myös päätöksensä seuraukset, Eloranta toteaa.
Kun keskiviikkona tämä malli koki haaksirikon, niin nyt haetaan syyllisiä. EK:n mielestä syyllisiä ovat palkansaajat ja erityisesti kunta-alan palkansaajat. Tosiasiassa nyt Etelärannassa on Elorannan mukaan tarpeen katsoa peiliin: Te aiheutitte tämän.
Palkansaajien varoitukset kuuroille korville
Työnantajaliitoille ei Elorannan mukaan ole voinut tulla yllätyksenä, että heidän yksipuoliseen ilmoitukseensa perustunut sopimusmallinsa ei nauttinut palkansaajaliittojen luottamusta. Työntekijäpuoli ei ollut siihen sitoutunut. Ja, että se poksahtaa ennemmin tai myöhemmin. Palkansaajat ovat varoittaneet työnantajaa jo vuosien ajan, mutta varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Nyt kun asia tuli todeksi, niin poru on kova, Eloranta toteaa blogissaan.
Hän jatkaa, että tämän viikon kunta-alan ratkaisu alleviivaa, että työmarkkinoilla yksipuoliset, työnantajan omaehtoiset julkistukset eivät kestä. Kestäviä ratkaisuja ovat vain yhdessä sovitut. Siksi työnantajien olisi syytä ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lähteä yhdessä palkansaajaliittojen kanssa miettimään työmarkkina- ja sopimusmallin kehittämistä.
Ay-liike ei suostu äänettömäksi yhtiömieheksi
Työmarkkinoille ulkoa pakotettujen ratkaisujen lähihistoria on onneton. Suomalainen palkansaaja ja heitä edustava ay-liike ei suostu äänettömän yhtiömiehen asemaan, vaan vaatii ja ansaitsee tasaveroisen neuvottelu- ja sopijaosapuolen aseman, Eloranta vakuuttaa.
– Me näimme, miten kävi ex-pääministeri Sipilän kikylle. Se sekoitti työmarkkinat kahden neuvottelukierroksen ajaksi ja iso osa siitä siivottiin historian romukoppaan. Tällä kierroksella UPM yritti laittaa omia työntekijöitään ja Paperiliittoa polvilleen ja epäonnistui siinä. EK kuvitteli voimansa ja valtansa kahlitsevan kunta-alan sopijoita ja laski siinä aivan väärin. Joko tämä lista osoittaisi, että suomalainen ammattiyhdistysliike ei ole nujerrettavissa.
Kunta-alaa turha leimata palkkajohtajaksi
Kunta-alan ratkaisussa on omat hankalat kohtansa, mutta Eloranta uskoo, että työmarkkinajärjestöt pystyvät ratkomaan niitä ongelmia, joita ovat itse itsellensä luoneet.
– Työnantajapuolen propaganda leimaa kunta-alan palkkajohtajaksi. Sitä se ei ole. Näillä korotuksilla siitä myöskään sellaista tule. Tuleeko siitä sopimuskorotusjohtaja, ehkä. Tuleeko siitä ansiokehitysjohtaja, epäilen vahvasti. Kunta-alan palkkaohjelman noin prosentin vuosittaiset korotukset luultavasti kuittaantuvat yksityisen sektorin liukumilla.
uutiskirje 
