Useat kunnat keskeyttivät henkilöstön palkanmaksun koronakriisin alussa keväällä 2020. Ne vetosivat asiassa työsopimuslakiin.
Ammattiliitto Jytyn mielestä lakia tulkittiin väärin. Liitto riitautti muuan muassa Oulun kaupungin palkanmaksun keskeytykset. Nyt käräjäoikeus on antanut päätöksensä. Oikeuden mukaan palkanmaksun keskeytykset koronakriisin alussa olivat laittomia, ja kaupunki velvoitettiin maksamaan palkkasaatavat keskeytyksen ajalta viivästyskorkoineen.
– Käräjäoikeuden antaman päätöksen mukaan työnteko ei ollut estynyt työsopimuslain tarkoittamalla tavalla ja palkanmaksun keskeytykset olivat näin ollen laittomia, sanoo Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.
Työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä.
Kunnat perustelivat kantaansa valtioneuvoston päätöksella sulkea muun muassa koulut, oppilaitokset ja kirjastot. Työsopimuslaissa sanotaan, että jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.
Oulun kaupungilla palkanmaksun keskeytykset kohdistuivat Ammattiliitto Jytyn jäsenistä nuoriso-ohjaajiin, harrasteohjaajiin, kudonnan neuvojiin, kirjastovirkailijoihin ja koulunkäynninohjaajiin.
Oulun käräjäoikeus katsoi kaikkien riitautuksessa mukana olleiden Jytyn jäsenten osalta, ettei työnteko ollut estynyt työsopimuslain tarkoittamalla tavalla, vaan työn tekeminen oli keskeytetty kaupungin omalla päätöksellä. Oulun kaupunki velvoitettiin suorittamaan vaaditut palkkasaatavat keskeytyksen ajalta viivästyskorkoineen.
Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima on käräjäoikeuden päätökseen tyytyväinen.
– Olimme alusta asti sitä mieltä, ettei työsopimuslaki antanut tässä tilanteessa perusteita palkanmaksun keskeyttämiselle.
Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen ja on mahdollista, että työnantaja hakee siihen muutosta hovioikeudesta.
uutiskirje 
