Eduskunta alkoi tiistaina syysistuntokauden ensitöinään käsittelemään hallituksen esitystä sähköyhtiöiden laina- ja vakuusohjelmaksi. Siihen käytetään enintään kymmenen miljardia euroa. Kyse ei ole tuesta, vaan lainoista, jotka maksetaan kovalla korolla takaisin.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) selvitti käsillä olevan kriisin johtuvan siitä, että sähkön tuottajat ja ostajat solmivat johdannaissopimuksia, jotka takaavat tuottajalle tietyn hinnan tulevasta myynnistä. Näin tuottaja suojautuu matalilta sähkön hinnoilta.
Nyt suurin osa johdannaissopimuksista koskee jo vuotta 2023. Sähkön myyjä asettaa tulevaa sähkön hintaodotusta vastaavan käteisvakuuden johdannaispörssin tilille. Odotukset sähkön hinnan tulevaisuudesta ovat paikoin moninkertaistuneet. Vastaavasti tuottajilta vaadittavat käteisvakuudet ovat kasvaneet voimakkaasti.
– Käteisvakuudet on täytettävä hyvin lyhyessä ajassa, pahimmillaan tunneissa tai sähköyhtiö määritellään maksukyvyttömäksi, Saarikko kuvasi.
– Nyt vaarana on, että kun käteisvakuudet kasvavat, sähkön tuottajien markkinaehtoinen rahoitus tyrehtyy ja yhtiöt ajautuvat kassakriisiin. Tämä voi pahimmillaan johtaa sähkön tuottajien konkurssiaaltoon.
Kriisin perussyy on Venäjän hyökkäyssota ja kaasutoimitusten väheneminen, joiden takia fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti. Venäjän Gazprom ilmoitti viime viikolla, että Nord Stream 1 -kaasuputki on toistaiseksi kokonaan pois käytöstä. Tätä perusteltiin huoltokatkolla, mutta todellinen syy ovat länsimaiden Venäjää kohtaan asettamat pakotteet.
Kaasu- ja sähkömarkkinat ovat kohtalonyhteydessä ja hinta määräytyy kalleimman kulloinkin tarvittava tuotantomuodon mukaan. Eurooppalaisilla markkinoilla se on tyypillisesti kaasu ja nyt se on erittäin kallista. Suomenkin hintataso heijastelee muun Euroopan tilannetta.
Ei bonuksia johtajille
Asiaan haetaan EU-tason ratkaisua, mutta sitä ei voi jäädä odottamaan, Saariko sanoi. Sen takia hallitus esittää sähköyhtiöille laina- ja takausohjelmaa, jonka tarkoituksena on turvata niiden kassavarojen riittävyys. Ohjelma olisi voimassa vain ensi vuoden loppuun asti.
Ehtoja Saarikko piti tiukkoina. Lainan korko on vähintään kymmenen prosenttia ja järjestelypalkkio kaksi prosenttia lainan määrästä. Yhtiöltä edellytetään turvaavaa vakuutta, esimerkiksi voimalaitosta. Yhtiö ei saa maksaa osinkoja eikä tulospalkkioita johdolle ennen kuin laina on maksettu takaisin valtiolle. Lisäksi valtio saa yhden prosentin yhtiön osakkeista.
– Valtion tarjoama laina on yhtiöille hyvin kallista ja varmasti viimesijaista. Tiukkojen ehtojen tavoitteena on ohjata yhtiöt markkinaehtoiseen rahoitukseen ja karsia toimijat, jotka selviävät myös ilman valtion rahoitusta.
Elokuun lopussa suomalaisilla yhtiöillä oli käteisvakuuksia viiden miljardin euron edestä johdannaispörssissä. Uhkakuvana on sähkön hinnan kolminkertaistuminen, jolloin vakuusvaatimukset kasvaisivat kymmenellä miljardilla.
Valtio ei todellisuudessa ota uutta velkaa kymmentä miljardia. Parhaassa tapauksessa uutta velkaa ei tarvitse ottaa ollenkaan, ja lähtökohta on, että laina maksetaan takaisin kahden vuoden kuluessa.
– Moni varmasti miettii myös, miksi sähköyhtiöille tarjotaan rahoitusta nyt vaikka sähkön hinta itsessään on noussut. Avainsana on ajoitus, Saarikko sanoi.
– Hyöty korkeasta sähkön hinnasta tuloutuu yhtiöille vasta pidemmällä ajalla, ja kun käteisvakuusvaatimukset ovat nousseet juuri nyt miljardeilla, ne on täytettävä hyvin nopealla aikataululla. Pidemmällä aikavälillä suomalaisten sähköyhtiöiden vakavaraisuus on hallituksen näkemyksen mukaan onneksi hyvällä tasolla.
Muut jäljessä vihreässä siirtymässä
Vasemmistoliiton Pia Lohikoski kysyi, onko sähkön johdannaiskauppa ylipäätään järkevä asia. Sitä kannattaa miettiä, mutta hänen mukaansa tässä akuutissa tilanteessa pyritään varmistamaan energiayhtiöiden toimintakyky ja kaikkien kotien pysyminen lämpiminä ensikin talvena.
– On hyvä, että ehdot ovat tiukat ja että lainaa ottava yhtiö ei saa jakaa osinkoa eikä toteuttaa varojen jakoa ennen kuin laina on maksettu. Myöskään yhtiön johdolle ei saa maksaa bonuksia lainan aikana.
– Emme voi päästää yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä ihmisten perustarpeiden kannalta välttämättömiä toimijoita kaatumaan.
Lohikosken mukaan nyt kärsitään siitä, että monissa maissa ollaan vihreässä siirtymässä Suomea jäljessä.
– Kun fossiilisesta venäläisestä energiasta on muualla pulaa, suomalaisenkin uusiutuvan sähkön kysyntä kasvaa.
Lohikoski sanoi, että yhdellä hetkellä sähköyhtiöitä joudutaan tukemaan, toisella niiden ylisuuria voittoja pitäisi leikata windfall-verolla.
– Tällainen ns. windfall-vero ollaan ottamassa esimerkiksi Saksassa nopeasti käyttöön, ja myös esimerkiksi Euroopan komissio suosittaa voittokattoa. Suomessakaan ei tule viivytellä tämän lain säätämistä ja käyttöönottoa.
Hallitus päätti viime viikolla budjettiriihessä selvittää windfall-veroa.
”Isot joukot kaduille”
Merja Kyllönen (vas.) ennusti, että eurooppalaista yhtenäisyyttä koetellaan todella tulevana talvena, kun isot joukot lähtevät kaduille Saksassa, Ranskassa ja Italiassa.
– Meidän pitää nyt tehdä kaikkemme sen eteen, että Ukrainaa ei uhrata tässä kokonaisuudessa, koska riskit ovat todella isot.
uutiskirje 
