Venäjän sota Ukrainassa ja energiakriisi ovat johtamassa talouskasvun pysähtymiseen ensi talvena Suomessa. Tutkimuslaitokset heikentävät talousennusteitaan ja yritysbarometreissä ennakoidaan synkempiä aikoja.
Työ- ja elinkeinoministeriön keskiviikkona julkistamassa barometrissä pk-yritysten odotukset ovat laskeneet alkuvuoteen verrattuna. Venäjän hyökkäyksen ja sen aiheuttaman hintojen nousun kiihtymisen lisäksi taustalla vaikuttaa vielä koronapandemia. Sen johdosta globaalit tuotantoketjut eivät ole täysin elpyneet.
Vielä alkuvuonna pk-yritysten näkymät parantuivat selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen, ja suhdanneodotukset olivat nousseet voimakkaasti. Nyt syksyn pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut laskivat miinukselle.
– Onneksi tulokset eivät ole lohduttomat. Mahdollisuuksia kasvuun on edelleen runsaasti olemassa ja epävarmoista ajoista päästään yli niihin tarttumalla ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Hän jatkoi Twitterissä yritysten tarvitsevan nyt vakautta.
”Mitään kiristyksiä yritysten verotukseen tai lainsäädäntöön ei pidä nyt heitellä ilmoille. Torppaan kaikki lisärasitteet, mitä yrityksille meinataan vielä tällä kaudella ehdottaa. Sota maksaa jo tarpeeksi.”
Epävarmuus heijastuu pk-yritysten investointiaikeisiin, jotka ovat lähiaikoina vähenemässä. Henkilöstöstä sen sijaan halutaan pitää kiinni. 17 prosenttia pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää, joka kymmenes odottaa henkilöstön määrän vähentyvän ja suurin joukko aikoo pitää kiinni nykyisestä henkilöstöstään.
Suomi vahvoista lähtökohdista talveen
Nordea laski keskiviikkona kasvuennusteitaan, sillä korkea inflaatio ja nousevat korot, Euroopan energiakriisi ja Kiinan koronatoimet heikentävät näkymiä. Suomen talouden kasvuennuste on tälle vuodelle 2,5 prosenttia ja ensi vuodelle 0 prosenttia.
Pankin mukaan Suomi lähtee kuitenkin tulevaan talveen paremmasta tilanteesta kuin moni muu Euroopan maa.
– Energiasektorille tehdyt investoinnit vihreään siirtymään hyödyttävät nyt koko yhteiskuntaa, kun riippuvuus kallistuneesta fossiilisesta energiasta on vähentynyt. Suomen omavaraisuus sähkön tuotannossa myös paranee huomattavasti, kun Olkiluodon uusi reaktori saadaan käyttöön ja tuulivoimakapasiteetti kasvaa nopeasti, ekonomisti Juho Kostiainen sanoo.
Ostovoima laskee voimakkaasti
Kotitalouksia kurittavat tänä ja ensi vuonna korkea inflaatio ja nousevat asuntolainojen korot. Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna noin 5 prosenttia nopeammin kuin ansiotaso.
Nordean ennusteen mukaan ostovoiman heikentymistä ja kotimaisen kysynnän supistumista puskuroivat kotitalouksille korona-aikana kertyneet säästöt, toistaiseksi hyvänä pysynyt työllisyystilanne sekä valtion tukitoimet.
Kotitalouksien heikko ostovoima on kuitenkin alkanut jo näkyä tavarakulutuksen vähenemisen lisäksi asuntokysynnän heikentymisenä, mikä on omiaan hyydyttämään rakentamista.
Nordean pääekonomistin Tuuli Koivun mukaan hyvinkin erilaiset kehityskulut tästä eteenpäin ovat mahdollisia.
– Voimme päätyä euroalueella pitkäänkin hintojen ja palkkojen nousukierteeseen, joka pitää korot korkealla pitkään. Toisaalta voimme nähdä jo piankin syvän taantuman, jossa laaja-alaiset hintapaineet kaikkoavat nopeasti ja tarvitaan jälleen elvyttävää rahapolitiikkaa.
Entinen Palkansaajien tutkimuslaitos, nykyinen Labore julkaisee talousennusteensa viikon kuluttua.
uutiskirje 
