Suomen huumepolitiikkaa on muutettava merkittävästi, katsoo THL:n johtaja Mika Salminen, joka tuli tunnetuksi koronavuosina. Nyt hän johtaa THL:n hyvinvointivaikuttajat-osastoa.
Uusin tieto osoittaa, että Suomi on EU:n kärkimaa alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa. Nuorten huumekuolemien lisääntyminen on Salmisen mukaan osoitus huumepolitiikan ja koko yhteiskunnan epäonnistumisesta. Huono kehitys ei käänny itsestään.
Salmisen mukaan Suomi on moniin muihin maihin verrattuna jälkijunassa huumeisiin liittyvissä toimissa. Positiivista on, että sosiaali- ja terveysministeriö uudisti keväällä 2021 päihde- ja riippuvuusstrategian, jonka edellinen versio alkoi olla muutaman vuosikymmenen takaa.
– Strategia ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös konkreettinen suunnitelma, jossa listataan uusia toimia huumeiden käytön ja haittojen ehkäisemiseksi ja määritellään, kuka tai mikä taho niistä vastaa.
Salminen listaa keinoiksi matalan kynnyksen terveysneuvontapisteet, naisille ja vähemmistöille suunnatut erityispalvelut, mahdollisuuden vaihtaa käyttövälineet puhtaisiin, valvotut käyttöhuoneet, käyttäjille ja heidän läheisilleen jaettavan yliannostuslääkkeen ja jopa ainetunnistuksen.
Lisäksi hän penää nykyistä parempaa hoitoa kaksoisdiagnoosin kanssa kamppaileville.
– Päihdeongelmat liittyvät hyvin usein mielenterveysongelmiin. Usein unohdetaan, että monet, joilla on addiktiosairaus, on myös muita sairauksia, jotka aiheuttavat suuria elämänhallinnan vaikeuksia.
Rangaistukset eivät estä, vaan syrjäyttävät
Salmisen mukaan huumeiden käyttöön pitää puuttua ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin.
– Käytön rangaistavuudesta pitää uskaltaa luopua, sillä rangaistukset eivät estä käyttöä vaan sysäävät ihmiset vain entistä pahemmin syrjään. Virkavallan resurssit kannattaa käyttää ammattimaisten rikollisten myyjäorganisaatioiden pysäyttämiseen.
Asennemuutosta penäävän Salmisen mukaan on vaara, että päihde- ja addiktiosairauksista kärsivät jäävät haasteellisena väestöryhmänä sote-uudistuksessa jalkoihin.
– Jo nyt näyttää siltä, että koronavuosina hoitoon ohjattiin tuhansia asiakkaita vähemmän kuin aiemmin, vaikka samaan aikaan huumeiden käytön indikaattorit ovat olleet voimakkaassa kasvussa.
Salmisen mukaan päihteisiin liittyvä keskustelu kertoo siitä, miten suomalainen yhteiskunta kohtelee erittäin heikossa asemassa olevia jäseniään.
– Vaikuttaa siltä, että asenteet vaikeassa asemassa olevia kohtaan ovat koventuneet. Huumeiden käyttöön liittyvän häpeän ja syrjinnän vähentäminen edistäisi varhaista puuttumista ja oma-aloitteista hoitoon hakeutumista. Se on myös ihmisoikeuksien ja perusarvojemme mukaista.
uutiskirje 
