Yli viiden vuoden ajan kenialainen Ritta Achevih, 65, korjasi pieneltä pelloltaan yhden säkillisen maissia satokaudessa, joskus vähemmänkin. Siitä ei riittänyt terveellistä ruokaa koko isolle perheelle.
Syypää heikkoihin satoihin oli köyhtynyt maaperä. Hän oli jatkuvasti kyntänyt samaa hehtaarin peltoa luonnoltaan hyvin monimuotoisen Kakamegan metsän reunalla. Maanviljelijät ovat kaataneet metsää raivatakseen lisää viljelymaata, ja tämä on johtanut massiiviseen maan huonontumiseen.
Viime satokausi oli kuitenkin toisenlainen. Achevih korjasi pelloltaan kahdeksan säkkiä maissia. Hän alkoi soveltaa kestävää maanhoitoa, joka parantaa maaperän terveyttä ja tuottavuutta suojelemalla sitä huonontumiselta lannan avulla. Siihen kuuluu myös maissin ja palkokasvien väliviljelyä sekä alkuperältään paikallisten lehtevien vihannesten kasvatusta.
Elintaso kohosi
– Kun muutin tapaani hoitaa maata, paranivat myös satoni. Elintasoni on kohonnut, sillä nyt meillä on riittävästi ja monipuolisesti syötävää, Achevih kertoo Ruandan Kigalissa järjestettävän Vihreän vallankumouksen allianssin foorumin (AGRF) kokouksen väliajalla.
– Nykyään kasvatan maissia, papuja ja kotoperäisiä vihanneksia. Ne antavat perheelleni riittävästi terveellistä ruokaa. Kotoperäiset vihannekset ovat myös lisänneet perheeni tuloja, sillä ne ovat hyvin satoisia, Achevih sanoo.
Achevih parantaa perheensä ja koko yhteisön ruokaturvaa. Hän menestyisi vieläkin paremmin, jos pääsisi käsiksi kehittyneempään teknologiaan ja tietoon.
Valtion budjetista enemmän maataloudelle
Wellington Salano, 65, on maanviljelijä Achevihin naapurista, Kakamegan maakunnasta. Hänen mielestään hallituksen tulisi kunnioittaa sitoumustaan kehittää maanviljelystä Afrikassa ja investoida siihen enemmän. Salano itse noudattaa kestävän maan- ja metsänhoidon periaatteita kasvattaessaan maissia, papuja ja paikallisia vihanneksia.
– Afrikan johtajien tulisi antaa isompi osa budjeteistaan maataloudelle, sillä sehän on ruokamme ja toimeentulomme lähde. Ilmastonmuutoksen ja ruokapulan edessä vain investoinnit voivat kasvattaa viljelijöiden ruuan tuotantoa, Salano sanoo.
Johtajien olisi terästäydyttävä
Afrikan ruokaturvan takaaminen hallitsi keskusteluja AGRF:n kokouksessa. Afrikka tuo enemmän ruokaa kuin vie, ja maanosa käyttää lähes 50 miljardia euroa vuodessa ruokatuontiin.
– Meidän tulisi lakata viemästä työpaikkoja, kun voisimme itse tuottaa ulkomailta tuomamme ruuan”, Afrikan vihreän vallankumouksen allianssin (Agra) presidentti Agnes Kalibata vaati kokouksessa.
– Me tarvitsemme ruokajärjestelmien muutoksen. Yksikään maa ei ole terve, jos sen ruoka ja elinkeinot eivät ole terveitä, Agran puheenjohtaja Hailemariam Desalegn sanoi
– Afrikan vauraus riippuu siitä, saadaanko annetut sitoumukset toteutettua. Afrikan johtajien tulisi terästäytyä ja yhdessä tukea maatalouden muutosta.
uutiskirje 
