KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

”Meistä tuntuu, että epäonnistuimme” – Hongkongin kiristynyt poliittinen tilanne ajaa nuoria muuttamaan pois

Kiinan sortotoimien lisäksi Hongkongia vaivaavat korkeat asumiskustannukset, vaativa työkulttuuri sekä rankat koronarajoitukset.

Kiinan sortotoimien lisäksi Hongkongia vaivaavat korkeat asumiskustannukset, vaativa työkulttuuri sekä rankat koronarajoitukset. Kuva: All Over Press/Shutterstock/Vernon Yuen

Hongkongista on muuttanut kahden viime vuoden aikana 200 000 ihmistä. Aivovuodolle on monia syitä, kertoo Kiina-tutkija. Myös paikallinen Barren haluaa muuttaa pois erityishallintoalueelta.

Iikka Sorvali
1.10.2022 14.00

Hongkongin erityishallintoalueen poliittinen tilanne on kiristynyt vuoden 2019 mielenosoitusten jälkeen. Kiina tiukentaa jatkuvasti otettaan entisestä Iso-Britannian siirtomaasta.

Koko elämänsä Hongkongissa asunut Barren on huomannut, että ilmapiiri on muuttunut nuorten keskuudessa viime vuosina. 21-vuotias insinööriopiskelija kertoo, että nykyään täytyy olla varovainen kritisoidessaan Kiinaa tai sitä johtavaa kommunistista puoluetta.

– Meitä kaikkia pelottaa vähän puhua julkisesti. En riko lakia, mutta monet paheksuvat tällaista puhetta.

Barren ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään aiheen arkaluontoisuuden takia.

Kiinan johto on hänen mukaansa aina halunnut palauttaa Hongkongin osaksi Kiinaa. Hän ymmärtää pyrkimyksen, koska erityishallintoalue on historiallisesti kuulunut Kiinan vallan alle.

Ongelma on hänen mukaansa se, miten Kiina on ottanut hallinnan takaisin. Kesällä 2020 voimaan tullut kansallisen turvallisuuden laki rajoittaa esimerkiksi mielipiteen- ja kokoontumisen vapauksia.

Laki räätälöitiin, jotta Kiina pystyy integroimaan Hongkongin tiukemmin Manner-Kiinaan, kertoo Kiina-tutkija Sari Arho Havrén.

– Tämä kaikki kietoutuu Pekingin pakkomielteeseen kansallista turvallisuutta ja USA:ta kohtaan. Maailmasta halutaan turvallinen puolueelle ja presidentti Xi Jinpingille.

Vuoden 2019 mielenosoitukset olivat Arho Havrénin mukaan signaali Kiinalle siitä, että Hongkongin demokratialiike tulee tukahduttaa.

Kaduilla oli jopa kaksi miljoonaa ihmistä protestoimassa lakiehdotusta, joka olisi mahdollistanut vankien luovuttamisen Manner-Kiinaan. Samana vuonna demokratialiike sai valtavan vaalivoiton Hongkongin aluevaaleissa.

Hongkongilaiset halusivat puolustaa oikeuksia, jotka luvattiin, kun alue luovutettiin Iso-Britannialta Kiinalle vuonna 1997.

Myös Barren osallistui vuosina 2019 ja 2020 mielenosoituksiin, joista suuri osa oli nuorten ja opiskelijoiden organisoimia. Pessimismi on vallannut aiemmin toiveikkaat opiskelijat.

– Silloin meillä oli suuri intohimo taistella vapautemme ja oikeuksiemme puolesta. Nyt meistä tuntuu, että epäonnistuimme, Barren toteaa lannistuneena.

Mielenosoituksia tukahdutettiin väkivalloin ja Arho Havrénin mukaan Kiinasta tuotiin avuksi poliisin erikoisjoukkoja. Vain Peking-mieliset patriootit saivat olla ehdolla seuraavissa vaaleissa ja muitakin perusoikeuksia kavennettiin.

–Kokoontumismahdollisuus on viety jopa rauhallisilta mielenilmauksilta. Ei kukaan uskalla enää lähteä Tiananmenin vuosipäivänä istumaan kynttilän kanssa puistoon, Arho Havrén selittää tilannetta.

Peking pelkää demokratiaa

Turvallisuuslain tuomat muutokset sinetöivät Kiinan vallan hongkongilaisiin, mutta Peking oli kiristänyt otettaan myös ennen vuosien 2019 ja 2020 tapahtumia.

Arho Havrénin mukaan kommunistisella puolueella on tapana tehdä asioita pinnan alla. Mannerkiinalaiset ottivat pikkuhiljaa haltuunsa hallinnollisia ja yliopistojen johtotehtäviä. Tämä johti itsesensuuriin ja Kiina-myönteiseen politiikkaan.

Arho Havrén arvioi, että Pekingillä on useita syitä pyrkiä tukahduttamaan Hongkongin demokratiaa, jota pidetään uhkana Kommunistisessa puolueessa.

– Peking on hysteerinen värivallankumouksista. He ajattelevat Hongkongista leviävän Manner-Kiinaan erilaisia aatteita ja epävakautta.

Värivallankumouksilla tarkoitetaan pääasiassa entisen Neuvostoliiton alueilla tapahtuneita kansannousuja, joissa länsimieliset mielenosoittajat pyrkivät kaatamaan autoritäärisen hallinnon.

Tämän lisäksi Pekingissä vallitsee syvä epäluottamus Hongkongia kohtaan. Tähän vaikuttavat Arho Havrénin mukaan eri kieli ja arvot. Hänen mukaansa Kiinan johto ei luota täysin edes Peking-myönteisiin paikallishallinnon politiikkoihin.

Näiden konkreettisten erojen lisäksi mukana on myös historiallista kaunaa. Kiinassa maan siirtomaa-aikaa pidetään valtavana nöyryytyksenä, josta Hongkongin erityishallintoalue muistuttaa edelleen.

”Siellä ei pysty hengittämään”

Kiinan sortotoimien lisäksi Hongkongia vaivaavat korkeat asumiskustannukset, vaativa työkulttuuri sekä rankat koronarajoitukset.

Hongkong on yksi maailman kalleimmista paikoista elää. Hieman yli 1000 neliökilometrin alueella asuu noin 7,5 miljoonaa asukasta.

Barren kertoo, että monien nuorten mielestä ajatus hyvän elämän rakentamisesta Hongkongissa tuntuu mahdottomalta.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Joskus, kun tiedossa ei ole parempaa elämää, väsyy taistelemaan. Jotkut vain lähtevät pois.

Tilannetta huonontaa entisestään mannerkiinalaisten maahanmuuttoa edistävä politiikka. Arho Havrénin mukaan Kiinasta on muuttanut paljon ihmisiä Hongkongiin varsinkin ennen koronapandemiaa. Mannerkiinalaisia suositaan työ- ja asuntomarkkinoilla, mikä heikentää paikallisten elinoloja.

Tämän lisäksi työllisyysmahdollisuudet voivat heikentyä vääränlaisen puheen takia. Barren kertoo joidenkin hongkongilaisten ilmoittavan viranomaisille ihmisistä, jotka kritisoivat Kiinaa tai sen asettamaa Hongkongin paikallishallintoa.

Tällaiset ilmiannot tai esimerkiksi vääränlainen materiaali sosiaalisessa mediassa voivat vaikuttaa myös Arho Havrénin mukaan työpaikan saamiseen. Monet lähtevät etsimään parempaa tulevaisuutta muualta.

– Viimeisen kahden vuoden aikana Hongkongista on muuttanut pois noin 200 000 ihmistä. Nämä ovat korkeakoulutettuja ihmisiä, joiden kautta lähtee maasta varallisuutta.

Arho Havrén ei näe tilanteen paranevan tulevaisuudessa. Kiinan kasvavasta vallasta kertoo esimerkiksi Hongkongin siirtomaahistoriasta kertovien mainintojen poistaminen koulukirjoista ja opetussuunnitelmista.

Arho Havrén kertoo tuntevansa itse monia pois lähteneitä perheitä, jotka eivät halua kasvattaa lapsiaan Hongkongissa.

– Todella moni on lähtenyt kouluikäisten lastensa kanssa. He sanovat, että siellä ei pysty hengittämään.

Hongkongin tulevaisuus näyttää synkältä

Muuttoliike näkyy myös Barrenin elämässä. Hän kertoo tuntevansa 20–30 perhettä, jotka ovat muuttaneet pois Hongkongista.

Myös Barren itse aikoo muuttaa pois. Hän on suunnitellut lähtevänsä parin kolmen vuoden päästä, kunhan hän on valmistunut ja saanut hieman työkokemusta.

Haastattelun aikana syntyy kuva, että valmistumisen jälkeen pois muuttaminen tuntuu olevan itsestäänselvyys Kiina-kriittiselle opiskelijalle. Hongkong ei pysty enää tarjoamaan demokratiamielisille nuorille sellaista elämää, jota he toivoisivat.

Vaativa työkulttuuri, ahdas asuminen ja Kiinan kiristyvä politiikka ajavat ihmisiä muuttamaan pois. Vaikka Barren onkin tehnyt päätöksensä, se ei ole ollut helppoa.

– On kamalaa ajatella lähtemistä. Olen asunut täällä syntymästäni asti ja pidän Hongkongista todella paljon. Tulen varmasti kaipaamaan tätä paikkaa.

Kysyttäessä, miltä Hongkongin tulevaisuus näyttää Barrenin mielestä, mietittyään asiaa hetken hän vastaa.

– Viiden vuoden päästä kaikki vaikuttaa normaalilta. Ihmiset kasvattavat lapsiaan, maksavat vuokransa ja käyvät töissä, mutta eron kuitenkin huomaa. Ihmiset muuttuvat – ennen kaikki puhuivat kantonia mutta heidän muutettuaan pois tilalla on vain mandariinikiinalaisia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään