Enemmistö suomalaisista tasapainottaisi julkista taloutta menoleikkauksilla ja torjuu veronkiristykset.
Näin otsikoi Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) tänä aamuna julkistamansa kyselyn tulokset. Suomalaisista 65 prosenttia tasapainottaisi julkista taloutta menoja leikkaamalla. 19 prosenttia on toista mieltä.
Täysin samaa mieltä leikkauksista olevien määrä on lisääntynyt kuusi prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä, joka tehtiin keväällä 2021. Verotuksen kiristämisen kannattajien määrä on vähentynyt aavistuksen verran samaan aikaan.
Lisäksi 68 prosenttia toivoo, että julkisen talouden tasapainotustoimet aloitettaisiin heti ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.
– Syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksen kokonaisuus kertoo, että suomalaiset ovat valmiita kipeisiinkin leikkauksiin, jos on pakko, sanoo EVAn tiedotteessa sen analyysin Vyötä kireämmälle kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Kysely näyttää siis tukevan erityisesti kokoomuksen tavoitteita. Kokoomuksen mukaan leikkaustarve on ensi vaalikaudella miljardi euroa vuodessa. Leikkaukset kohdistuisivat työttömyysturvaan, asumistukeen ja julkisiin hankintoihin muun muassa, on puheenjohtaja Petteri Orpo luetellut moneen kertaan.
Tarkempaa listaa odotellaan kokoomuksen vaihtoehtobudjetista, joka pitäisi tulla marraskuun aikana.
Ei kipeitä vaan pehmeitä leikkauksia
Mutta kun katsoo kansalaisten mielipiteitä mieluisista leikkauskohteista EVAn kyselyssä, niin eiväthän suomalaiset ole ollenkaan valmiita ”kipeisiin” leikkauksiin. Listan kärjessä on sellaisia leikkauskohteita, joiden mittakaavalla puhutaan enemmän miljoonien kuin miljardien säästöistä vuositasolla.
Ylivoimaisesti suosituimmat leikkauskohteet ovat puoluetuki, ministerit ja heidän avustajansa sekä eduskunta. Sitten tulevat valtion virkamiehet, presidentin kanslia, kehitysyhteistyö ja Yleisradio.
Näistä vain kehitysyhteistyöhön käytettävät määrärahat ovat sellaisia, joista olisi saavutettavissa oikeasti merkittäviä säästöjä. Tänä vuonna kehitysyhteistyöhön käytetään 1,3 miljardia euroa.
Toisaalta jos kansalaisilta kysyttäisiin, pitääkö Suomen osallistua vaarallisten aborttien ja äitiyskuolemien ehkäisyyn, työpaikkojen synnyttämiseen Afrikkaan ja nälkäkuolemien ehkäisyyn, niin kehitysyhteistyön leikkaamisen kannatus voisi olla toinen. Konkreettisemmalle kysymykselle olisi paikkansa, koska harva tulee ajatelleeksi, mitä ”kehitysyhteistyö” todella pitää sisällään.
Kokoomuksen leikkauskohteet epäsuosittuja
Ainoat kohteet, joista enemmistö ei leikkaisi lainkaan ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, maanpuolustus, opintotuki, varhaiskasvatus, poliisi ja rajavartiolaitos, peruskoulu ja toisen asteen opetus, EVAn raportti jatkaa.
– Suomalaiset lähettävät Arvo- ja asennetutkimuksen valossa eduskuntavaaleihin valmistautuville poliittisille päättäjille vakavan viestin: hoitakaa julkinen talous tasapainoon uskottavalla leikkauslistalla, mutta jättäkää hyvinvointivaltion ydin rauhaan, Metelinen toteaa.
Puoluetuesta ja ministerien avustajista leikkaamalla julkista taloutta ei tasapainoteta, vaikka ne lakkautettaisiin kokonaan. Niistä ei saa uskottavaa leikkauslistaa.
Suomalaisilla tuntuu olevan täysin epärealistinen käsitys erilaisten menojen mittakaavasta ja sopeuttamisen vaatimista todellisista toimenpiteistä.
Kokoomuksen esittämistä leikkauskohteista työttömyys- ja asumistuen leikkaaminen nauttii alle kymmenen prosentin kannatusta, kun kysymys on, mistä kohteista voidaan leikata paljon.
Sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja peruskoulu sekä toisen asteen opetus, jotka ovat olleet tämän hallituksen erityisiä painopisteitä, ovat turvallisuuden lisäksi vähiten suosittuja leikkauskohteita. Ne ovat myös asioita, joista huolehtiminen on kokoomuksen mielestä johtanut holtittomaan velkaantumiseen.
Kun vaaleihin mennään leikkauskeskustelun merkeissä, on syytä pitää huolta siitä, että kaikki ymmärtävät, mistä kukin puolue haluaa leikata ja mistä ei ainakaan.
uutiskirje 
