Uusi hallitus lupasi keväällä 2019 käyttää 183 miljoonaa euroa pienimpien eläkkeiden korottamiseen noin 50 eurolla kuukaudessa nettomääräisenä. Korotuksen arvioitiin silloin ulottuvan noin tuhannen euron kuukausieläkkeeseen saakka. Korotus oli määrä toteuttaa kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.
Pitikö hallitus lupauksensa ja miten eläkeläisten ostovoima kehittyi päättymässä olevalla vaalikaudella? Veronmaksajien keskiviikkona julkistaman selvityksen mukaan lupaus piti. Viime vuonna yltynyt inflaatio sen sijaan söi ostovoimaa muilta paitsi kaikkein pienituloisimmilta.
Selvityksen mukaa pienten eläkkeiden 183 miljoonan euron korotuksen johdosta täysi takuueläke nousi noin 47 eurolla vaalikauden aikana.
Lisäksi kuluttajahintojen ennakoimattoman nopean nousun takia hallitus päätti viime vuonna ylimääräisestä sosiaalietuuksien indeksikorotuksesta, joka nosti takuu- ja kansaneläkkeiden määriä loppuvuodelle 2022. Indeksikorotukset nostivat eläkkeiden bruttomääriä vuoden 2022 alusta vuodelle 2023 reippaasti, selvityksessä todetaan.
Eläkkeiden veroprosentit keventyivät vaalikauden aikana pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä. Verotusta kevensi muun muassa vaalikauden alussa toteutettu pieniin ja keskituloisiin ansiotulonsaajiin kohdennettu 200 miljoonan euron veronkevennys.
Myös muiden hallitusohjelman eläkkeiden verotusta koskevien kirjausten voi Veronmaksajien mukaan katsoa toteutuneen, kun ansiotuloveroperusteita korotettiin vuosittain ansiotasoindeksin mukaan ja solidaarisuusveron soveltamista jatkettiin.
Tasokorotus vaikuttaa edelleen
Inflaation voimakas kiihtyminen yllätti viime vuonna. Vuonna 2022 inflaatio valtiovarainministeriön joulukuun loppupuolen arviossa seitsemään prosenttiin.
Selvityksen mukaan eläkkeensaajan ostovoima kuluvalla vaalikaudella on pitänyt pintansa pienituloisimmilla eläkkeensaajilla, mitä ei olisi tapahtunut ilman Kelan eläkkeiden tasokorotusta vuodesta 2020 alkaen.
Suurempien eläkkeiden ostovoima on heikentynyt vaalikauden aikana, mikä on pitkälti seurausta vauhdikkaasta inflaatiosta, jota eläkkeet jälkijättöisesti seuraavat vuoden viiveellä.
Suurimpien eläkkeiden ostovoima vaalikaudella 2019–2023 laskee 3 547 eurosta 3 427 euroon juuri inflaation takia. Muissa tuloluokissa menetykset ovat pääsääntöisesti joitakin kymppejä.
Kaikkein pienimpien eläkkeiden ostovoima nousee inflaatiosta huolimatta 860 eurosta 887 euroon vaalikaudella.
Suurituloisimpien eläkeläisen ostovoimaan vaikuttaa tänä vuonna se, että verotuksen ansiotasotarkistus tehdään 3,5 prosentin suuruisena, mutta eläkkeen määrä nousee 6,8 prosenttia. Tämä aiheuttaa verotuksen kiristymistä, ja veroprosentti nousee korkeammalle kuin vaalikauden alussa vuonna 2019.
uutiskirje 