Ikäsyrjintä koskee kaiken ikäisiä, miehiä ja naisia, ilmenee Vanhustyön keskusliiton kansalaiskyselystä. Vanhuuteen suhtaudutaan myönteisesti, mutta yhteiskunnan suhtautumista vanhuuteen pidetään kielteisenä. Ikäsyrjintää nähdään laajasti.
Syrjivimmiksi kyselyssä katsottiin poliitikot, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työmarkkinat.
– Monesti ikäsyrjintää on vaikea edes tunnistaa, sillä se voi ilmetä arkipäivän itsestäänselvyyksinä. Oletetaan esimerkiksi, että iäkäs henkilö kuulee ja ymmärtää asioita huonosti, jolloin automaattisesti yksinkertaistetaan puhetta tai puhutaan liian kovaa. Äärimmäisillään ikäsyrjintä voi tarkoittaa huonoa hoitoa ja jopa kaltoinkohtelua, kertoo professori emerita Marja Vaarama.
Vanhustyön keskusliitto on julkaissut häneltä raportin Toiveena tavallinen, hyvä elämä – suomalaisten mielikuvat ja kokemukset vanhuudesta.
Keskusliiton kansalaiskyselyssä esitettiin yksinkertainen kysymys: syrjitäänkö Suomessa iäkkäitä ihmisiä?
Miltei puolet vastasi ”kyllä”. Joka kolmas ei havainnut syrjintää, ja etenkin nuoret eivät aina osanneet ottaa asiaan kantaa. Koulutus ei erotellut vastaajia, mutta huonoksi elämänlaatunsa ja rahatilanteesta kokevat olivat taipuvaisempia näkemään ikäperusteista syrjintää yhteiskunnassa.
Eniten omakohtaista syrjintää olivat kokeneet 16–35-vuotiaat, ja vähiten yli 85-vuotiaat. Myös 56–65-vuotiaista noin joka kolmas oli joutunut ikänsä perusteella syrjityksi. Vähiten oli syrjitty yhteiskunnan kannalta ”ihanneikäisiä” 36–55-vuotiaita vastaajia.
Poliitikkojen puheet loukkaavat
Vastaajat nimesivät poliitikot eniten syrjiväksi tahoksi. Poliitikkojen jatkuvat puheet vanhuksista kestävyysvajeena koettiin loukkaavina. Koettiin myös, että poliitikot ovat vieraantuneet arjesta, eivätkä ymmärrä enää tavallisten ihmisten elämää.
– Poliitikoiden tulee lopettaa puhuminen julkisista palveluista kustannusrasitteena. Ne on nähtävä investointeina yhteiskunnan tärkeimpään pääomaan eli ihmisten koulutukseen, terveyteen ja hyvinvointiin, Vaarama sanoo.
Toiseksi eniten syrjivinä pidettiin sosiaalipalveluita, joista kyselylomakkeessa olivat esimerkkeinä kotihoito, asumispalvelut ja ateriapalvelut. Suurimmalla osalla kyse oli palvelujen epäämisestä: henkilö ei saanut kotihoitoa tai taksiseteleitä, vaikka olisi tarvinnut.
Yhdenvertaisuus ei toteudu terveydenhuollossa
Terveyspalvelut, joista kyselyssä oli annettu esimerkkinä lääkärin vastaanotto, koettiin kolmanneksi eniten syrjivänä tahona. Yli 85-vuotiaat, joilla on yleensä muita useammin tarvetta lääkäripalveluihin, nostivat terveyspalvelut oman listansa kärkeen, mutta myös nuoret olivat kokeneet ikäsyrjintää terveyspalveluissa.
Lääkärin vastaanotolle ja tutkimuksiin pääsy koettiin vaikeaksi ja hitaaksi, kohtelua moitittiin, yhdenvertaisuus toteutui huonosti, lääkärien ja hoitajien vaihtuvuus ja kiire haittasivat osallisuutta hoitopäätöksiin ja tiedon kulkua. Asioita ei selitetty kunnolla, eikä ollut aikaa kysyä. Palvelujen digitalisoituminen koettiin syrjivänä: omien asioiden hoitaminen ei onnistu, jos ei ole laitteita eikä osaamista niiden käyttöön.
Yli 85-vuotiaiden listalla olivat myös tiedotusvälineet. Tiedotusvälineissä annetaan yksipuolista kuvaa vanhuudesta ja iäkkäistä ihmisistä, jolloin vanhuuden moninaisuus ja yksilöllisyys jäävät huomiotta. Tämä ylläpitää ja tukee kielteistä vanhuuskuvaa yhteiskunnassa.
Vanhuus on normaalia
Keskusliiton mukaan vanhuusalan maineen parantaminen ja ikäasenteiden muuttaminen vaativat todella pitkäjänteistä toimintaa.
– On hyvää ikäpolitiikkaa kehittää toimintoja, joissa eri sukupolvet kokoontuvat, tapaavat toisiaan sekä voivat keskustella ja harrastaa yhdessä. Hyvään vanhuuteen liitettiin toiveita turvallisesta toimeentulosta, asumisesta ja palveluista. Omaan vanhuuteen varautumista pidettiin tärkeänä, myös taloudellisesti. Vastaajat toivoivat, että yhteiskunta hyväksyisi vanhuuden normaalina elämänvaiheena ja pitäisi pitkää ikää taakan sijasta saavutuksen, Vaarama kertoo.
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara pitää ratkaisevimpana tekijänä suunnan muutoksessa asenteita ja niiden takana olevia arvoja. Arvoissa on kyse siitä, mitä pidetään tärkeänä,
Vanhustyön keskusliitto on käynnistänyt kansanliikkeen Tehdään iästä numero. Sen tavoitteena on vahvistaa myönteisiä ikäasenteita yhteiskunnassa ja poistaa ikäsyrjintää.
uutiskirje 
