Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pitää valtiotyönantajan toimintaa vastuuttomana, kun se yllättäen keskiviikkona 11.1. ilmoitti keskeyttävänsä käynnissä olleet sopimusneuvottelut. Liiton mukaan teko on omiaan lisäämään epävarmuutta koko maan ja palkansaajien tilanteeseen.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO tiedotti eilen illalla valtiovarainministeriön (VM) alaisen Valtion työmarkkinalaitoksen katkaisseen yllättäen neuvottelut noin 78 000 valtion työntekijän tämän vuoden palkankororuksista.
Neuvotteluosapuolten JUKOn, Ammattiliitto Pron, JHL:n ja Valtion työmarkkinalaitoksen oli määrä jatkaa neuvotteluja tänään torstaina.
– Ilmoitusta uudesta neuvotteluajankohdasta ei ole annettu. Tässä tilanteessa olemme pakotettuja irtisanomaan valtion viime keväänä solmitun kaksivuotisen sopimuksen päättymään helmikuun loppuun, JUKOn va. toiminnanjohtaja ja valtiosektorin neuvottelupäällikkö Markku Kojo kertoi.
JHL:n mukaan valtiotyönantajan keskiviikkoinen ilmoitus tuli aivan puskista. Liitto pitää menettelyä vastuuttomana.
– Valtion työnantajana pitäisi tällaisessa taloudellisessa ja maailmanpoliittisessa tilanteessa lisätä vakautta, ei luoda lisää epävarmuutta, sano JHL:n sopimusasiantuntija Erika Mattsson.
Hän pitää työrauhan ylläpitämistä tärkeänä, koska ulkoinen turvallisuustilanne pelottaa kansalaisia.
– Valtion pitäisi toimia esimerkillisenä työnantajana. Nyt se ei sitä tee, vaan pakottaa meidät irtisanomaan nykyisen virka- ja työehtosopimuksen. Se merkitsee sopimuksetonta tilaa ja työrauhan vaarantumista, vastaava sopimusasiantuntija Harri Turunen sanoo.
JHL muistuttaa, että valtion henkilöstö on koronan aikana venynyt ja tukenut sekä työnantajaa että koko yhteiskuntaa suurin ponnistuksin. Liiton mukaan valtion henkilöstö, kuten muutkin palkansaajat, tarvitsevat ja ansaitsevat tuntuvat palkankorotukset.
– Ja ne he tulevat saamaan, Erika Mattsson painottaa.
Sopimustilanne odottaa teollisuuden ratkaisua
Kaikki muutkin työehtosopimusneuvottelut ovat jämähtäneet odottavaan tilaan. Työnantajat odottavat tärkeimmän vientialan teknologiateollisuuden neuvottelutulosta ennen kuin ovat valmiita liikahtamaan.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aalto sanoi maanantaina kolmen sak:laisen ammattiliiton tiedotustilaisuudessa neuvottelujen edenneen nihkeästi kolmesta syystä.
Ensimmäinen on lähes kymmenen prosentin inflaatio, jota työantajapuoli ei halua ottaa huomioon.
Toinen on kuntapuolen palkkaratkaisu, jonka mukaan julkisella puolella saadaan 1,2 prosenttia korkeammat korotukset verrattuna vientialoilla määritettyyn tasoon.
Kolmas syy on Aallon mukaan työnantajapuolen tiivistynyt koordinaatio. Sopimuksia ei tehdä ennen kuin Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat pääsevät sopuun palkankorotuksista.
– Työnantajat ovat antaneet valtansa Teknologiateollisuuden työnantajille, Aalto tulkitsi.
Neuvottelutilanne muistuttaa takavuosien tulopoliittisia neuvotteluja, joista työnantajien EK on kieltäytynyt. Nyt keskusjärjestöjen tilalla vain ovat teknologiateollisuuden osapuolet.
Esimerkiksi Kaupan liitto ilmoitti viime vuoden lopulla yksipuolisesti, ettei se neuvottele alkuperäisen suunnitelman mukaan toisen sopimusvuoden palkankorotuksista. Neuvottelut käydään kokonaan uudesta sopimuksesta vientialojen neuvottelujen ratkaisujen jälkeen.
Jos neuvottelut eivät etene, vuorossa ovat työtaistelutoimet. SAK ilmoitti viime vuoden lopulla, että sopimustavoitteita ja mahdollisia järjestöllisiä toimia koordinoidaan tiiviisti palkansaajajärjestöjen kesken.
uutiskirje 
