Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen arvioi, että palvelualojen työntekijät tarvitsevat tuntuvat palkankorotukset. Lisäksi tarvitaan muita parannuksia palvelualan työelämään.
Palvelualojen ammattiliitto PAM on käynyt alkuvuoden neuvotteluja työnantajia edustavan Kaupan liiton kanssa palkoista ja työehdoista. PAM antoi tiistaina varoituksen uusista kaupan alan lakoista, jotka alkaisivat 13. päivä helmikuuta alkavalla viikolla. Lakko koskee 415 toimipaikkaa ja niissä työskentelee noin 26 000 työntekijää ja esihenkilöä. Myös aiemmin päätetyt varstojen lakot alkavat samaan aikaan.
Jo aiemmin PAM päätti noin 20 000 työntekijää koskevista lakoista.
”Elämisen perustarpeet, kuten ruoka ja sähkö, kallistuvat”.
Prisman entinen myyjä ymmärtää
Lakot alkavat, jollei sopimusta ole syntynyt ennen sitä.
– Entisenä kaupan myyjänä pienipalkkaisten ja naisvaltaisten palvelualojen tilanne on minulle erityisen tuttu. Nyt tilanne on hyvin akuutti, koska elämisen perustarpeet, kuten ruoka ja sähkö kallistuvat, Hänninen sanoo.
Ennen nousuaan eduskuntaan raahelainen Hänninen toimi myyjänä Prismassa.
– Työnantajien on nyt tehtävä oma osuutensa, jotta kriisien ajasta päästään eteenpäin. Muuten työssäkäyvien köyhien määrä uhkaa Suomessa edelleen kasvaa, hän arvioi.
Silputtu vuosikymmeniä
– Tiedän, että palvelualojen työtä on osa-aikaistettu ja silputtu kymmeniä vuosia. Osa-aikatyö voi olla oma valinta, mutta pienipalkkaisilla aloilla vastentahtoinen osa-aikatyö on erityisesti naisilla yleistä. Palkalla kun ei tule toimeen, hän sanoo.
Hän huomauttaa, että lisäksi työ on monesti jaksotettu työntekijän kannalta hullusti. Se voi aiheuttaa sen, että perhettä ja työtä on vaikea sovittaa yhteen. Perheen kanssa ei jää tarpeeksi yhteistä aikaa, kun työtä tehdään kaikkina vuorokaudenaikoina, työvuorot ovat epäsäännöllisiä ja tieto niistä tulee lyhyellä varoitusajalla.
– Palvelualat jäävätkin monesti katveeseen, kun perheen ja työn yhteensovittamisesta puhutaan, Hänninen toteaa.
Joustoja työaikoihin
Hänninen muistuttaa siitä, että työntekijät tarvitsevat lisää joustoja työaikoihin ja paremmin elämiseen riittävän palkan, jotta erilaisia hoivavastuita omaavat voivat tehdä töitä palvelualoilla. Lisäksi he tarvitsevat myös paremmin toimivia palveluita yhteiskunnalta.
Hän tekikin yhdessä ryhmätoverinsa, kansanedustaja Veronika Honkasalon kanssa lakialoitteen pienten koululaisten vuorohoidon saamiseksi.
– Monelta jää työ ymmärrettävästi vastaanottamatta, jos se tarkoittaa sitä, että ekaluokkalainen on jätettävä yksin yövuoron ajaksi kotiin. Myös vuoropäivähoidon saatavuudessa on paljon parantamisen varaa, hän sanoo.
Hännisen mukaan Sipilän hallituksen tekemää kauppojen aukioloaikojen vapauttamista ei juuri ajateltu naisvaltaisen alan pienipalkkaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä näkökulmasta.
– Sukupuoli- ja lapsivaikutukset jäivät arvioimatta sekä se, minkälaisia palveluita epäsäännöllisen ja kaikkina vuorokaudenaikoina tehtävän työn merkittävä lisääntyminen vaatii yhteiskunnalta.
uutiskirje 
