Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n jäsenliitot ovat avanneet Vaalistajaksi nimetyn yhteisen kampanjansa tänään perjantaina. Kampanjan tavoitteena on nostaa työväestön äänestysaktiivisuutta eduskuntavaaleissa.
Kampanjassa nostetaan vaalikeskusteluun työntekijöille tärkeitä aiheita. Tällaisia ovat SAK:n mukaan muun muassa kysymykset toimeentulosta ja ostovoimasta, työelämän laadusta ja turvallisuudesta sekä julkisista palveluista ja tulonsiirroista.
Vain joka toinen duunari äänestää
”Tahtotila oli, että kampanjassa näkyvät työntekijöiden tahto ja heille tärkeät asiat, ei se miten Hakaniemessä ajatellaan.”
Suomalaisesta työväestöstä tyypillisesti vain noin puolet käyttää eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan, SAK:sta kerrotaan.
Vaalistaja-kampanja on suunnattu erityisesti alle 35-vuotiaille työntekijöille ja se kannustaa myös liittojen jäseniä puhumaan eduskuntavaaleista työpaikoilla. Kampanja lupaa tarjota äänestäjille myös eväitä äänestyspäätöksen tekemiseen.
Kampanjan teemat ja ehdotukset perustuvat laajoihin kyselyihin, joilla kartoitettiin työväestön asenteita ja prioriteetteja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
– Näin näkemyksistä saatiin mahdollisimman kattava ja tarkka käsitys. Liittojen yhteinen tahtotila oli, että kampanjassa näkyvät työntekijöiden tahto ja heille tärkeät asiat, ei se miten Hakaniemessä ajatellaan. Se toteutuu, sanoo SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.
– Esimerkiksi ajatus työttömyysturvan porrastamisesta ja keston puolittamisesta kohtaa työntekijäväestössä jyrkkää vastustusta, Syvärinen korostaa.
11 miljardia ja lisää raksuttaa
Osana kampanjaa puolueille tehtiin kysely niiden kannoista työväestölle tärkeissä teemoissa. Yksi kysymyksistä koski kilpailukykysopimuksella eli kikyllä vuodesta 2017 alkaen palkansaajien maksettavaksi siirrettyjen 2,05 % työnantajamaksujen palauttamista työnantajille.
Havainnollistaakseen kilpailukykysopimuksen vaikutuksia työntekijöille SAK käynnisti Kiky-kellon. Sen lähtösumma on palkansaajien tähän mennessä lomarahaleikkausten, työajanpidennysten ja työnantajamaksujen siirron myötä helmikuuhun 2023 mennessä menettämä rahamäärä.
Kiky-kello lähti liikkeelle lukemasta 11 384 211 927 euroa ja 80 senttiä, ja etenee taustalla olevan algoritmiin perustuen 3 818 euron minuuttivauhdilla. Summa kohoaa keskimäärin kahdella miljardilla eurolla vuodessa. Kiky-kello löytyy osoitteesta kikykello.fi, jossa on lisäksi tietoa kilpailukykysopimuksen vaikutuksista ja hinnasta palkansaajille.
Enemmistö puolueista kannattaa kiky-maksujen siirtoa
SAK ja useat ammattiliitot eri keskusjärjestöistä esittivät siirtoa viime vuonna ratkaisuna kiihtyneen inflaation aiheuttamaan ostovoiman romahdukseen.
Kyselyssä SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto kertoivat olevansa valmiita kiky-maksujen siirtoon takaisin työnantajille suhdannepoliittisena toimenpiteenä. Puolueista sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat jo aiemmin ilmoittaneet julkisesti ajavansa kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille.
– Ehdotuksen takana on nykyisen eduskunnan enemmistö, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Elorannan mukaan se antaa uskoa siihen, että siirto voidaan toteuttaa.
Veroale vai ”anti-kiky”?
SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila vertaa kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille ja aiemmin julkisuudessa ollutta esitystä miljardin alennuksesta tuloverotukseen tasaisesti kaikille tulonsaajille.
– Tuloveroalen vaikutus olisi 3000 euroa ansaitsevalle työntekijälle eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan noin 20 euroa kuussa. Sen sijaan kiky-maksujen siirron vaikutus olisi karkeasti kolminkertainen, noin 60 euroa kuussa, Knuutila havainnollistaa.
SAK:n puheenjohtaja Elorannan mukaan mahdolliset perustelut palkansaajien toimeentulon pysyvälle heikentämiselle ovat poistuneet. Suomen kustannuskilpailukyky on vahva ja työllisyysaste vahvistuu edelleen. Samaan aikaan kuluttajien ostovoima on painunut viime vuoden aikana 2010-luvun lamavuosien tasolle.
– Yritysten tulokset ovat hyviä, teollisuuden tilauskirjat täysiä ja osinkoja jaetaan ennätystahtia. Tähän mennessä tehdyt työmarkkinaratkaisut ovat olleet inflaatioon ja kilpailijamaiden ratkaisuihin nähden maltillisia. Tilaa ja perusteita ostovoiman korjaamiselle on edelleen, Eloranta sanoo.
uutiskirje 
