Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ilmastopuheista ei saa enää tolkkua. Hän on aiemmin sanonut, että ilmastotavoitteista ei voi tinkiä, mutta nyt tinkimisen varaa tuntuu kuitenkin olevan.
Metsät ovat Suomessa keskeisessä roolissa siinä, että hiilineutraalius voidaan saavuttaa vuonna 2035. Nykyiset hakkuut ovat sen kanssa kestämättömässä ristiriidassa. Orpo kuitenkin jatkaa tieteen vastaisia puheitaan hakkuista ja luottaa enemmän omaan mutu-tuntumaansa.
Kokoomuksen kanta ilmastopolitiikassa on alkanut horjua sitä mukaan, kun vaalit lähestyvät ja puolueen etumatka supistuu. Vielä syksyllä 2021 Orpo sanoi yksiselitteisesti, ettei kokoomus lähde hallitukseen, joka ryhtyy peruuttamaan ilmastotoimissa.
– Sitä polkua pitää fiksusti mennä eteenpäin, mutta itse tavoitteessa ei minusta voi tinkiä, Orpo sanoi puoluejohtajien tentissä.
Viime vuonna ilmeni, että Suomen hiilinielut ovat romahtaneet ja maankäyttösektorilla on siinä olennainen merkitys.
Eilen maanantaina Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Orpo kuitenkin väittää hakkuiden olevan kestävällä tasolla. Tätä hän perustelee omalla mielipiteellään.
– Minun mielestäni hakkuut ovat kestävällä tasolla. Me tarvitsemme tämän hakkuumäärän, koska meidän täytyy huolehtia metsäteollisuuden tarpeista, Orpo sanoi.
Lisäksi hän oli sitä mieltä, ettei yksittäisten vuosien perusteella pidä tehdä liian suuria johtopäätöksiä.
Joutui selittelemään jo tammikuussa
Kyse ei kuitenkaan ole mistään yksittäisestä vuodesta, vaan hiilinielujen supistuminen on jatkunut yli vuosikymmenen. Se vain paljastui viime vuonna tehdyissä laskelmissa.
Orpon lausahdus oli tuskin sattumaa, sillä hän väitti samaa tammikuussa järjestetyssä MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden vaalitentissä.
– Minusta on aivan käsittämätöntä, että nämä hiilinielulaskelmat voivat heitellä käsittämättömiä määriä. Ja sitten sen perässä juostaan ja yhtäkkiä tekemään taas johtopäätöksiä. Ei tämä voi mennä niin.
Myöhemmin Orpo joutui selittelemään sanojaan ja vakuuttamaan, että ei ole tiedekriittinen sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskuksen tutkijat olivat ihmetelleet hänen puheitaan.
– Minusta tällainen kommentti kertoo siitä, että poliitikko ei ole joko ehtinyt tai halunnut perehtyä siihen, mitä tiede on kertonut, Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoi tammikuussa Helsingin Sanomille.
Orpo ei kuitenkaan ottanut opiksi opastuksesta. Taas hänen mielipiteensä ohittaa tieteellisen tutkimuksen.
Mahdolliset hallituskumppanit vielä pahempia
Seuraavan hallituksen ilmastopolitiikan kannalta Orpon horjuvat puheet ovat vakava asia. Hänestä voi tulla porvarihallituksen pääministeri hallituskumppaneinaan perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit.
Orpo on tässä joukossa aiemmin ollut ilmastopolitiikassa valovuosia edistyksellisempi kuin muut. Nyt ei enää tiedä, mitä mieltä hän oikeasti on.
Perussuomalaiset vastustaa ylipäänsä ilmastopolitiikkaa, keskusta kannattaa ilmastopolitiikkaa puheissa, mutta ei yleensä teoissa, ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli tammikuun tentissä sitä mieltä, että Luken laskelmassa oli kyse yhden vuoden heitosta, jolle ei kannata antaa liikaa painoarvoa.
Tällä hallituskokoonpanolla Suomen ilmastotavoitteet voitaisiin unohtaa ja vasta säädetty ilmastolaki heittää romukoppaan. Kokoomus näyttää olevan valmis rikkomaan lupauksensa ja Petteri Orpon suustaan päästämien sammakkojen määrä se vain lisääntyy.
uutiskirje 
