Britanniassa toteutetulla työajan lyhentämiskokeilulla saavutettiin hyviä tuloksia. Suurimmalla osalla työpaikoista työntekijät saivat saman aikaiseksi neljässä työpäivässä kuin viidessä. Lisäksi koettu terveys koheni ja henkilöstön vaihtuvuus väheni.
Kokeiluun osallistuneet työntekijät saivat samaa palkkaa kuin ennenkin, mutta työaika oli lyhyempi.
– Tulokset olivat myönteisiä, mutta eivät yllättäviä. Lyhyempää työaikaa on tutkittu ja kokeiltu eri puolilla maailmaa. Tulokset ovat olleet samansuuntaisia kaikkialla: tuottavuus ja työtuntien määrä eivät kulje käsi kädessä, kertoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila järjestön verkkosivuilla.
Antila esittää, että myös Suomessa toteutettaisiin seuraavalla hallituskaudella laajamittainen 80 prosentin työajan kokeilu. Hän huomauttaa, että edellisestä työaikakokeilusta on pian 25 vuotta.
Niin sanottua 6+6 työaikamallia selvitettiin 1996–1999 Suomen valtion ja EU:n rahoittamana yhteisprojektina. Tulokset olivat hyviä, mutta työnantajien vastustuksen takia asia ei edennyt.
Jo eilen tiistaina SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen esitti ensi vaalikaudella tehtäväksi laajaa kokeilua nelipäiväisestä työviikosta. Mäkysen mukaan Britannian kokeilu osoitti nelipäiväisen työviikon olevan kaikin puolin järkevä ja kokeilemisen arvoinen ratkaisu sekä työntekijöiden että yritysten kannalta.
– Kun työntekijät voivat paremmin ja poissaoloja kertyy vähemmän, mahdollisesti myös sairausvakuutusmaksuja voitaisiin laskea kokeilussa mukana oleville, Mäkynen pohti.
Hän perusteli työajan lyhentämistä valtavasti yleistyneellä työuupumuksella.
”Oikeiston työelämäajattelu ummehtunutta”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toivoi työelämää koskevan keskustelun nykyaikaistuvan myös Suomessa.
”Kun vasemmistoliitto ensimmäisenä suomalaisena eduskuntapuolueena pitkään aikaan alkoi puhumaan työajan lyhentämisestä, saimme osakseksemme ilkkumista ja haukkuja”, hän muisteli.
Kun Suomessa viimeksi säänneltiin työaikaa lakiteitse, niin sitä pidennettiin osana Juha Sipilän hallituksen kiky-sopimusta. Asialla olivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset.
Li Anderssonin mukaan tämä keskustelukulttuuri osoittaa miten vanhanaikaista ja ummehtunutta oikeiston työelämä-ajattelu on.
”Pitkällä aikavälillä on kyse paitsi hyvinvoinnista myös työllisyysasteesta. Meillä ei ole varaa siihen, että nuoret ihmiset palavat pyvyvästi loppuun ja jäävät pois työstä uupumisen tai mielenterveysongelmien takia”, Andersson kirjoitti.
”Ammattiliitot jyräävät työntekijät”
Elinkeinoelämän lisäksi oikeisto on jo ehtinyt tyrmätä kokeilut työajan lyhentämiseksi.
Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen sanoi työtuntien määrän vähentämisen heikentävän talouskasvua ja vaarantavan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen.
Satonen syytti ammattiliittojen jyräävän työntekijät työpaikoilla nykyisessä järjestelmässä.
– Yrityksillä on vähemmän mahdollisuuksia tarjota erilaisia vaihtoehtoja työntekijöille, vaikka ehdoista vallitsisi yhteisymmärrys työntekijöiden ja yrityksen välillä.
uutiskirje 
