Suomessa on liikaa korostettu, että Turkin jarrutus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille johtuu presidentti Recep Tayyip Erdoğanin presidentinvaalikampanjasta. Näin kuului viesti, joka maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaiselle välittyi hänen vieraillessaan Turkissa.
– Aika monikin korosti keskusteluissa sitä, että Turkin nihkeydessä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä kohtaan oli liikaa korostettu Erdoğanin vaalitaktisia näkemyksiä. Liian vähälle ovat jääneet seikat, joita joku kutsui rakenteellisemmiseksi, Teivainen sanoo KU:lle.
Teivainen vieraili helmikuussa Turkissa ja piti esitelmän Bilgin yliopistolla. Akateemisissa keskusteluissa kiinnostavin asia liittyi hänen mukaansa Turkin salmien asemaan kauppareittinä.
”Turkin salmet tulevat Venäjälle aiempaa tärkeämmäksi”
Istanbulin läpi kulkeva Bosporinsalmi on reitti Mustallemerelle, jolla sijaitsee muun muassa Venäjän laittomasti itseensä liittämä Krimin niemimaa. Välimereltä Bosporinsalmeen pääsy edellyttää kulkemista Dardanellien salmien läpi Marmaranmerelle. Salmea reunustavalla Gallipolin niemimaalla käytiin ensimmäisessä maailmansodassa taistelu, jossa kuoli ja haavoittui yli puoli miljoonaa ihmistä.
– Venäjälle reitti on historiallisesti ja tänä päivänä ollut hyvin tärkeä. Yhdessä Itämeren kanssa ne muodostavat kaksi merkittävää reittiä Venäjälle, Teivainen sanoo.
Turkissa argumentti kuului seuraavasti: Jos Suomi ja Ruotsi liittyvät sotilasliitto Natoon, tulee Itämerestä Venäjän näkökulmasta ”Naton sisämeri”. Samalla Itämerestä tulee Venäjälle hankalampi merireitti niin kaupalliselle kuin sotilaalliselle liikenteelle.
– Tämän vuoksi Turkin salmet tulevat Venäjälle aiempaa tärkeämmäksi. Argumentin mukaan Turkin historiallisessa muistissa on monia jännitteitä siitä, miten Venäjä pyrkii painostamaan Turkkia näiden salmien vuoksi.
Teivainen huomauttaa, että osa Venäjän ja Turkin käymistä sodista on liittynyt juuri näiden salmien hallintaan ja Venäjän pyrkimyksiin saada kontrollia niihin. Tämä historiallinen muisti vaikuttaa turkkilaisten suhtautumiseen.
– Turkkilaiset suhtautuvat tähän nihkeästi Erdoğania laajemmin.
Lisäargumentti nihkeyteen
Haastattelun lomassa Teivainen muistuttaa, ettei ole Turkin asiantuntija eikä halua sellaisena esiintyä.
– Olen itse ymmärtänyt, että Turkin oma Nato-jäsenyys liittyy Venäjän suunnalta koettuun uhkaan, joka osittain johtui kiistaan Turkin salmista. Turkin salmien kriisi 1940-lopulla ja 1950-luvun alkupuolella oli osaltaan kannustimena sille, että Turkki liittyi Naton jäseneksi.
Teivainen ei halua korostaa liikaa Turkin salmien merkitystä Nato-kysymyksessä.
– Mutta se on yksi lisäargumentti sille, miksi Turkissa nihkeys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä kohtaan on laajempaa kuin Erdoğanin vaalitaktiset hommat.
uutiskirje 
