SAK:n ja sen jäsenliittojen äänestyskampanja Vaalistaja kysyi puolueiden kantaa ammattiliittojen kanneoikeuteen.
Väitteeseen viranomaisvalvontaa on parannettava ja ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus, jotta työmarkkinarikollisuus saadaan kitkettyä kyllä vastasivat SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset.
Peukkua alaspäin painoivat kokoomus, keskusta, RKP ja kristillisdemokraatit. Kokoomus ei vastannut kysymykseen suoraan vaan sanoi kannattavansa tuomioiden kiristämistä ja valvonnan parantamista muun muassa ihmiskaupan ja harmaan talouden osalta. Valvonnan lisäämisestä puhuivat muutkin porvaripuolueet.
SAK puhuu työmarkkinarikollisuudesta. Sitä käytetään kuvaamaan toimintaa, jossa työnantaja käyttää törkeästi hyväkseen vahvempaa asemaansa työntekijäänsä nähden. Yleensä työnantaja toimii näin saadakseen taloudellista hyötyä. Valtio taas menettää verohallinnon selvityksen mukaan vuosittain 480 miljoonaa euroa verotuloja ja muita maksuja.
Kanneoikeutta kannattava vasemmistoliitto vastasi järjestäytymisen luovan turvaa työelämään.
”Monet hyväksikäyttöä kokeneet työntekijät eivät työpaikkojen menettämisen ja taloudellisten tappioiden pelossa voi tai halua itse lähteä vaatimaan oikeuksiaan oikeusteitse. Ammattiliittojen joukkokanneoikeuden myötä huolehditaan ay-liikkeen mahdollisuuksista puuttua epäkohtiin myös silloin, kun yksittäisellä työntekijällä ei ole siihen tosiasiallisia keinoja.”
Työnantajan riski pieni
Nykyisen lainsäädännön mukaan ammattiliiton on saatava jokaiselta työntekijältä valtakirja ennen kuin se voi viedä työpaikan erimielisyyden tuomioistuimen ratkaistavaksi.
SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mukaanenettely on hidas ja vaivalloinen.
Lisäksi työntekijältä vaaditaan uskallusta esiintyä oikeudessa omissa nimissään.
”Työnantajan saattaa tämän vuoksi olla kannattavampaa rikkoa lakia ja työsopimusta, koska kaikki eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan tai eivät halua niitä ajaa. Työnantajan riski joutua maksamaan kaikille niille, joiden etuja on loukattu, on siten pieni. Myös vahingonkorvaukset saattavat tästä syystä jäädä alhaisiksi”, Lehto kirjoittaa SAK:n verkkosivuilla.
Tehostaisi viranomaisvalvontaa
Lehto pitää työelämän kanneoikeutta tarpeellisena tapauksissa, jotka koskevat useampaa työntekijää. Tällainen tilanne voi olla työntekijöiden irtisanominen tai lomauttamien tai tilanne, jossa työnantaja yksipuolisesti muuttaa käytäntöjään, esimerkiksi poistaa jonkin edun. Kanneoikeutta voidaan tarvita myös silloin, kun työpaikalla on paljon määräaikaisia tai osa-aikaisia työntekijöitä eikä työnantaja ole pystynyt uskottavasti selvittämään pätkätöiden syytä.
Tällaiset jutut voitaisiin käsitellä työtuomioistuimessa, jossa ammattiliitto edustaisi kaikkia niitä työntekijöitä, joita asia koskisi.
SAK näkee kanneoikeuden täydentävän ja tehostavan porvaripuolueidenkin kannattamaa viranomaisvalvontaa. Jo mahdollisuus nostaa kanne sinällään hillitsisi esimerkiksi ulkomaalaisten työehtojen polkemista.
uutiskirje 
