Vasemmistoliiton tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin parantaminen sekä kilpailukykyisen ja ekologisesti kestävän teollisuuden edistäminen niin, että suomalainen teollisuus on hiilineutraalia viimeistään vuonna 2035.
– Reilu siirtymä on ilmaston ja ympäristön kannalta välttämätön, ja se tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti sekä työntekijöiden että yritysten kannalta, puheenjohtaja Li Andersson sanoi esitellessään vasemmistoliiton uuden teollisuuspoliittisen ohjelman tänään maanantaina.
Ohjelman keskiössä on kokonaisvaltainen uudistuspolitiikka, jossa valtiolla ja julkisilla toimijoilla on keskeinen rooli strategisten painopisteiden valinnassa, markkinoiden muokkaajana ja synnyttäjänä, rahoittajana, omistajana ja sääntelijänä.
Välttämättömiä toimenpiteitä ovat muun muassa päästöttömiin ratkaisuihin investoiminen, TKI-panostusten lisääminen, lupaprosessien sujuvoittaminen, osaavan työvoiman riittävyyden varmistaminen sekä työntekijöiden aseman vahvistaminen muutoksessa
– Työntekijät ja osaaminen ovat edellytys teollisuuden reilun siirtymän onnistumiselle. Siksi on panostettava entistä enemmän työntekijöiden osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin. Haluamme muuttaa lainsäädäntöä niin, että työntekijöillä olisi Ruotsin tapaan mahdollisuus saada edustajansa kaikkien yli 25 työntekijän yritysten hallintoon, Andersson korosti.
Päästöttömän energian suurvallaksi
Vasemmistoliitto esittää keinoja tehdä Suomesta päästöttömän energian suurvalta ja saavuttaa energiaomavaraisuus vuoteen 2032 mennessä. Energiaomavaraisuus rakentuu tuuli- ja aurinkovoiman, polttoon perustumattomien ratkaisujen sekä vetytalouden varaan.
Sähkönsiirtokapasiteettia on lisättävä merkittävästi etenkin Pohjois-Suomessa turvaamalla riittävät ja oikea-aikaiset investoinnit sähköverkkoihin.
Suomelle elintärkeään koulutukseen on panostettava, sillä teollisuuden murros mullistaa myös tarvittavaa osaamista. Koulutuksen järjestäjien ja työnantajien yhteistyötä on kehitettävä kaikilla koulutustasoilla, jotta teollisuuden murroksen osaamistarpeisiin voidaan vastata.
Anderssonin mukaan on tärkeää, että tieteen rahoitus turvataan ja rahoitusta suunnataan teollisuuden murroksen kannalta välttämättömään tutkimukseen.
– Osaamisen varmistamiseksi ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen on osoitettava riittävästi resursseja. Samalla on varmistettava, että koulutuksen sisällöt vastaavat reilun siirtymän osaamistarpeisiin.
TKI-panostusten nostaminen ensin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja myöhemmin kohti viittä prosenttia on Anderssonin mukaan keskeinen keino parantaa tuottavuutta, jalostusastetta ja resurssitehokkuutta.
– Jalostusasteen on noustava kautta linjan, myös metsäteollisuudessa. Esimerkiksi biokemia ja tekstiilien valmistus tarjoavat mahdollisuuksia tuottaa pienemmällä biomassalla.
uutiskirje 