Vuoden 2003 eduskuntavaalit käytiin vielä vanhan tavan mukaan maaliskuun puolivälissä. Vaaleja edeltäviä päiviä varjostivat Yhdysvaltojen hyökkäysaikeet Saddam Husseinin hallitsemaan Irakiin. George W. Bushin hallinto yritti hakea sodalleen oikeutusta YK:n turvallisuusneuvostolta. 10. maaliskuuta kuitenkin tiedettiin, että Yhdysvallat on valmis hyökkäämään ilman sitäkin.
Suomessa tasavallan presidentti Tarja Halonen käsitteli laajasti Irakin vastaisen sodan uhkaa puheessaan vaalikauden päättäjäisiin kokoontuneelle eduskunnalle.
– Mahdollisista lisätoimista Irakia vastaan pitää päättää YK:n turvallisuusneuvostossa. Turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Tuemme turvallisuusneuvostoa ja sen päätöksiä eivätkä voimatoimet ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta ole hyväksyttäviä, Halonen linjasi.
Irakin vastaisia toimia perusteltiin maan joukkotuhoaseilla. Todisteet niistä olivat Yhdysvaltojen väärentämiä. Mitään joukkotuhoaseita ei maasta löytynyt, mutta vielä tässä vaiheessa Halonenkin puhui Irakin riisumisesta joukkotuhoaseista.
Irakin sodalla oli suuret vaikutukset Suomen sisäpolitiikkaan tulevina kuukausina. Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki kampanjoi SDP:n Paavo Lipposta vastaan sillä, että on syntynyt kuva, että Lipponen olisi luvannut Suomelta tukea Yhdysvaltojen tulossa olevalle hyökkäykselle.
Savuavaa asetta Jäätteenmäellä oli sen verran, että ulkoministeriön salaiseksi leimatussa raportissa Lipposen ja Bushin tapaamisesta edellisen vuoden joulukuussa Bush kiitti Suomea liittymisestä koalitioon. Lipposen mukaan kyse oli Yhdysvaltojen johtamasta taistelusta terrorismia vastaan, ei muusta.
Kolme kuukautta myöhemmin Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta niin sanotun Irak-gaten takia.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes ennakoi Yhdysvaltojen hyökkäyksen aiheuttavan laajaa inhimillistä hätää Irakissa. Se oli lievästi sanottu kaaoksesta ja sisällissodasta, jonka Yhdysvallat sai aikaan.
uutiskirje 