Yhdysvaltain hyökkäyksestä Irakiin tuli maanantaina kuluneeksi 20 vuotta. Vaikka presidentti George W. Bushin aloittamaa sotaa tiedettiin odottaa, oli se silti iso järkytys kautta maailman. Hyökkäystä perusteltiin Irakin joukkotuhoaseilla, joita ei ollut olemassakaan, mutta Yhdysvallat lavasti todisteet niistä.
Suomen hallituksen kanta oli laimea. Se varoi tuomitsemasta Yhdysvaltain toimia. Kannanotossa ei puhuttu hyökkäyksestä vaan sotilaallisista toimista ja ”voimankäytöstä, joka ei ole hyväksyttävää ilman turvallisuusneuvoston nimenomaista valtuutusta”.
Ruotsin ja Norjan pääministerit Göran Persson ja Kjell Magne Bondevik tuomitsivat tuhansien ihmisten henkeä uhkaavan hyökkäyksen kansainvälisen oikeuden vastaisena.
Myös Belgian pääministeri Guy Verhofstad piti hyökkäystä kansainvälisen lain loukkaamisena. EU:n puheenjohtajamaan Kreikan ulkoministeri George Papandreou tyytyi valittamaan, ettei kriisiä saatu ratkaistua YK:ssa rauhanomaisin keinoin.
Pohjoismaissa hyökkäystä tukee vain Tanska, jonka oikeistohallitusta johtava pääministeri Anders Fogh Rasmussen vei maansa Yhdysvaltain johtamaan ”halukkaiden liittokuntaa”.
Liittokuntaan luettiin viisi ja sen ulkopuolelle kymmenen EU -maata. Tärkeimmät ulkopuoliset olivat Saksa ja Ranska, jotka johtivat YK:n turvallisuusneuvostossa taistelua sotaa vastaan.
”USA tekee maailmasta provinssia”
Euroopan maista hyökkäykseen otti kantaa myös Venäjä, jonka pääministeri Mihail Kasjanov tyytyi valitteluihin. Venäjä vaati Ranskan ja Saksan rinnalla asetarkastusten jatkamista ja oli valmis käyttämään veto-oikeuttaan estääkseen YK:n turvallisuusneuvoston luvan hyökkäykselle.
Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatshov antoi vuonna 1991 tukensa George Bush vanhemman sodalle Kuwaitin vallannutta Irakia vastaan.
– Nyt Yhdysvallat tekee valtavaa vahinkoa kansainvälisille suhteille ja maailman turvallisuudelle yrittäessään muuttaa maailman omaksi provinssikseen, hän katsoi.
Kiina antoi yllättävän jyrkän kannanoton, jossa vaadittiin hyökkäyksen välitöntä lopettamista. Kiinan ulkoministeriön mielestä hyökkäys rikkoo YK:n peruskirjaa, kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä käyttäytymissääntöjä.
Malesian varapääministeri Abdullah Ahmad Badawi luonnehti vahvemman oikeudella tehtyä hyökkäystä ”mustaksi sivuksi historiassa”.
– Suurvalta ja sen liittolaiset ovat toimineet kansainvälistä lakia, universaalista oikeutta ja ihmisyyttä vastaan. Pienten kansojen kohtalo näyttää olevan niiden armoilla, joilla on sotilaallista voimaa”, Badawi sanoi.
Samaa mieltä oltiin muissakin Aasian muslimimaissa.
Vasemmistonuoret syytti Tanskaa
Sota synnytti miljoonien ihmisten mielenosoituksia eri puolilla maailmaa. Helsingin poliisi arvioi, että marssille Rautatientorilta Senaatintorille otti osaa yli 20 000 ihmistä. Kulkueen etunenässä vieritettiin tyhjiä öljytynnyreitä, joiden tarkoitus oli kuvata, mistä Irakin sodassa todellisuudessa on kyse.
Vasemmistonuorten noin 40 hengen joukko irtaantui varsinaisesta mielenosoituksesta ja marssi Aleksanterinkadun poikkikadulle Tanskan suurlähetystön eteen.
Puheenjohtajansa Paavo Arhinmäen johdolla he huusivat ruotsiksi iskulauseita ”Anders Fogh Rasmussen olet murhaaja” ja ”Tanska ulos Irakista”.
uutiskirje 
