Kohtalaisen hyvin. Niin kuuluu sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen arvio hallituksen ilmastotyön onnistumisesta. Sarkkinen on osallistunut kahden vuoden ajan hallituksen ilmastopoliittisen ministeriryhmän työskentelyyn.
– Olemme panostaneet historiallisen paljon ekologisen siirtymän edistämiseen. Uutta rahoitusta on lähes kaksi miljardia euroa. Suomen kestävän kasvun ohjelma (EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kansallinen paketti) vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää ja ilmastotoimia yhteensä yli miljardilla eurolla, ja vipuvaikutuksineen sen arvioidaan saavan liikkeelle ilmastotyöhön investointeina jopa neljä miljardia euroa, Sarkkinen sanoo KU:lle.
Sarkkinen kertoo, että Suomessa vihreään siirtymään on kohdennettu noin 800 miljoonaa euroa lisää Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin vuoksi.
Ekologinen siirtymä on oikein toteutettuna mahdollisuus rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, sitä ei saa hukata.
– Tällä hetkellä Suomeen tehdään investointeja nimenomaan kestävän siirtymän ja ekologisen jälleenrakennuksen edistämiseen. Investointeja on vireillä parinkymmenen miljardien euron edestä ja ne luovat maahan uutta työtä, Sarkkinen sanoo.
Vuosi 2035
Nykyhallituksen työtä on ohjannut hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Linjaus sisältyy myös eduskunnan hyväksymään ilmastolakiin.
Sarkkinen nostaa esiin myös luonnon monimuotoisuuteen tehdyt panostukset. Luonnonsuojelun rahoitusta esimerkiksi kasvatettiin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Rahalla on perustettu pysyviä suojelualueita ja panostettu ennallistamiseen ja luonnonhoitoon. Uudistimme myös luonnonsuojelulain. Uusi laki esimerkiksi estää malminetsinnän kansallispuistojen ja luonnonpuistojen alueella sekä luo pelisääntöjä vapaaehtoiselle ekologiselle kompensaatiolle. Olisimme toki toivoneet, että laista olisi voitu tehdä vielä vahvempi, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen myöntää, että hallitus ei onnistunut metsien hiilinielujen suhteen. Uusimmissa arvioissa Suomen metsien hiilinielut ovat painuneet historiallisen alas, koska metsiä on hakattu paljon.
– Maassamme hakataan metsää liian voimakkaasti, liian nuorena. Tämä vaarantaa ilmastotavoitteidemme saavuttamisen, kaventaa elonkirjoa ja tulee taloudelliseksi kalliiksi.
– Seuraavan hallituksen työpöydällä on isona tehtävänä palauttaa maankäyttösektori hiilinieluiksi. Olisi parempi maksaa suomalaisille maan- ja metsänomistajille hiilinielujen vahvistamisesta kuin kompensoida hiilinielujen romahdusta muiden sektorien kalliilla lisätoimilla tai maksamalla EU:lle, Sarkkinen tiivistää.
Työ jatkuu
Sarkkinen painottaa, että tulevan hallituksen – mitkä puolueet siinä ovatkaan – on pidettävä kiinni Suomen hiilineutraalisuustavoitteesta. Siihen ovat ainakin sanojen tasolla sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta.
– On jatkettava kestävän siirtymän edistämistä elinkeinopolitiikalla ja kotiutettava vihreät työpaikat Suomeen. Luontokato on pysäytettävä riittävällä sääntelyllä, kasvattamalla luonnonsuojelun rahoitusta ja säätämällä luontolaki.
Vasemmistoliitto painottaa ilmastotoimien kohdalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
– Sellainen “sinivihreä” politiikka, jossa ilmastotoimia tehdään samaan aikaan sosiaaliturvasta leikaten tai tulonjakovaikutuksista piittaamatta voi kääntyä myös itseään vastaan ilmastopolitiikan hyväksyttävyyden vähentyessä.
– Ekologinen siirtymä on oikein toteutettuna mahdollisuus rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, sitä ei saa hukata, Sarkkinen päättää.
uutiskirje 
