Suomesta toivotaan vetytalouden suurvaltaa, mutta miltä maailma näytti, kun vety oli vasta pikku-uutinen? Yksi sellainen kertoi, että öljy-yhtiö Shell avasi ensimmäisen vetyasemansa Reykjavikissa Islannissa huhtikuussa 2003. Vetyasemalla tankataan kolmea polttokennoilla käyvää linja-autoa, mutta tulevaisuudessa yleistyvät myös vedyllä käyvät yksityisautot, uutisessa kerrottiin.
Keväällä 2003 visioitiin maailman olevan uuden ajan kynnyksellä. Juuri nyt otetaan ensimmäisiä askeleita siirtymisessä vetytalouteen, ehtymättömään energiaan, joka ei lopu koskaan ja jonka polttamisesta ei synny haitallisia päästöjä. Vedyn avulla maailma siirtyy puhtaan sähkön ja lämmön tuotantoon, KU kertoi vappunumerossaan.
Öljyn aika on kulumassa umpeen, sillä vedyn avulla eivät kulje ainoastaan autot, vaan sitä käyttävät polttokennot pyörittävät teollisuutta ja lämmittävät ja sähköistävät kodit. Kymmenisen kiloa painava ison matkalaukun kokoinen polttokenno tuottaa pientalon tarvitseman sähkön ja lämmön, juttu jatkui.
Suomessa polttokennotutkimusta tehtiin Teknillisessä korkeakoulussa Espoon Otaniemessä. Tutkimusta johti professori Peter Lund, näkyvä mies nykyisessäkin energiakeskustelussa.
Kokeiluihin menee kymmenen vuotta
Lund uskoi KU:n haastattelussa, että liikenteessä polttokennoja tullaan soveltamaan ensimmäiseksi juuri linja-autoissa, joiden varikoille nousee lisää vetyasemia.
Reykjavikin aseman merkitys oli hänen mukaansa siinä, että nyt vetytekniikka otettiin liikenteessä käyttöön ensimmäisen kerran todellisissa olosuhteissa. Tähän saakka on tehty kokeita ja tutkimusta, mutta nyt päästiin esikaupalliseen sovellukseen.
Vedyn hyödyntämisen esikaupallisen vaiheen Lund uskoi kestävän kymmenisen vuotta. Sinä aikana kokeilut laajenevat ja infrastruktuuria kehitetään hyödyntämään vetytekniikkaa.
Vety otetaan aluksi käyttöön niissä sovelluksissa, missä ollaan lähimpänä kaupallisuutta eli autoissa. Vedyn paras ominaisuus on saasteettomuus. Se tuottaa vain vesihöyryä ja tarpeen mukaan sähköä tai lämpöä. Vedyn energiasisältö on noin kolme kertaa suurempi kuin bensiinin.
Uusi tekniikka syrjäyttää vanhan
Koska öljy ja bensiini sitten jäävät vedyn tieltä syrjään?
Peter Lundin arvion mukaan puhutaan ehkä puolesta vuosisadasta, josta nyt on siis kulunut jo 20 vuotta.
– Mutta näin sitten tulee käymään. Uusi tekniikka syö vanhaa pois ikään kuin teknologian evoluutiona ja parempi voittaa. Uskon, että näin tässä varmaan tulee käymään. Nyt on vain se kysymys, että koska? Koska tapahtuu ratkaisevia askeleita?
Elettiin kiinnostavia aikoja, Lund sanoi. Euroopan unionissa oli korkeatasoisia asiantuntijaryhmiä pohtimassa vetyteknologiaa, Yhdysvalloissa käynnissä 1,2 miljardin dollarin vetyohjelma ja japanilaiset olivat lähdössä liikkeelle.
– Öljyyn liittyvä poliittinen ongelma saattaa olla se sysäys lopulliseen ratkaisuun, Lund visioi.
Uuden uljaan vetytalouden yhteiskunnallisia vaikutuksia visioi tulevaisuudentutkija Jeremy Rifkin kirjassa The Hydrogen Economy. Siinä hän katsoi, että vetyyn siirtyminen mullistaa taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset rakenteet niin kuin hiili- ja höyryvoima aikoinaan. Vetytaloudessa valtakin jakautuu uudelleen. Suurten öljy-yhtiöiden ja energialaitosten valvoman energiansiirron sijaan kaikki ihmiset voivat tuottaa oman energiansa.
uutiskirje 
