Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson ihmettelee hallitusneuvottelijoiden välistä sananvaihtoa julkisuudessa.
– Oikeistopuolueet käyvät parhaillaan hallitusneuvotteluja Säätytalossa. Voimme vasta arvailla, mitä konkreettisia päätöksiä suljettujen ovien takaa on luvassa, mutta kuiskaukset ja viimeaikaiset julkiset kannanotot eivät lupaa hyvää, Andersson kirjoitti perjantaina facebookissa.
Yle nousi esille
”Ilman julkista rahoitusta suomalainen kulttuurikenttä rapistuisi.”
Andersson otti kantaa Yleisradion rahoituksen sekä riippumattomuuden tulevaisuuteen, josta kuluvalla viikolla on keskusteltu erityisesti hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden äänin.
Hän piti tilannetta huolestuttavana ja totesi kokoomuksen tuoreen kansanedustajan Susanne Päivärinnan esittäneen eduskunnan täysistunnossa, että Ylen rahoitustaso olisi ”uudelleen arvioitava”.
– Tämän jälkeen jälleen moni kokoomuslainen ja perussuomalainen vaati jälleen Twitterissä Yleä ”keskittymään ydintehtäviinsä” eli uutisointiin, Andersson kirjoitti.
Tynkkynen isotteli
Erityisesti Andersson oli huolissaan perussuomalaisten kansanedustajan Sebastian Tynkkysen ulostuloista. Tynkkynen johtaa hallitusneuvotteluissa ryhmää, joka linjaa Yleisradiota koskevista asioista.
– Tynkkynen kysyi pari päivää sitten Twitterissä ihmisiltä ehdotuksia siitä, mitkä ohjelmat tai kanavat he kokevat turhina. Kun hallitusneuvotteluita johtava Petteri Orpo vastasi toimittajien kysymyksiin tviitistä, linjasi hän, että Ylen sisällöntuotantoon ei koskettaisi, Andersson totesi.
– Tämä johti Tynkkysen rajuun somepurkaukseen, jossa hän avoimesti isotteli ja uhitteli Orpolle. Kovin sujuvasti hallitusneuvottelut eivät siis ole lähteneet käyntiin.
Leikkaisi suomalaiselta kulttuurilta
Andersson painotti sitä, että riippumaton media on demokraattisen yhteiskunnan peruspilari.
– Demokratiassa päättäjät eivät puutu riippumattoman median sisältöihin. Yleisradion rahoituksesta ja lainsäädännöstä sovitaan parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, ei minkään yksittäisen hallituksen suljetuissa kokouksissa.
Hänestä Ylen ydintehtävän typistäminen pelkkään uutisointiin on vaarallinen tie.
– Yleisradio on elinehto suomalaiselle kulttuurikentälle ja sivistäville lastenohjelmille. Yleisradio ostaa ja tuottaa merkittävissä määrin suomenkielistä lastenkulttuuri-, draama- ja dokumenttituotantoa. Leikkaukset Ylen rahoitukseen ovat leikkauksia suomalaiseen, eli kansalliseen, kulttuuriin.
Julkista rahoitusta tarvitaan
Andersson totesi, että pienessä maassa markkinaehtoisuus ja monipuolinen kulttuuritarjonta eivät mahdu samaan yhtälöön.
– Ilman julkista rahoitusta suomalainen kulttuurikenttä rapistuisi.
Hän muistutti myös siitä, että useissa maissa demokratian rajoittaminen on alkanut kulttuurin rajoittamisella.
– Kulttuuri on muutakin kuin viihdettä. Se on demokraattisen yhteiskunnan keskeinen yhteiskunnallisen keskustelun keino. Kulttuuri mahdollistaa kritiikin ja erilaisten äänien kuulumisen.
Andersson piti Yleltä leikkaamista kansantaloudellisesti merkityksettömänä asiana.
– Se ei vähentäisi valtion velkaantumista, hän sanoi.
– Ylen rahoituksen leikkaaminen tarkoittaisi siis Yle-veron leikkaamista eikä toisi lainkaan säästöjä valtion budjettiin. Yleisradiolta leikkaaminen on yksi epäisänmaallisimmista teoista, joita hallitus voi tehdä, ja se olisi valtava isku kotimaiselle kulttuurille. Samalla kun kotimaiset kulttuurialan ammattilaiset menettäisivät elantonsa, jäisimme kaikki pitkälti ulkomaisen massaviihteen varaan.
uutiskirje 
