Vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto on huolissaan rajuista leikkauksista vapaaseen sivistystyöhön.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus aikoo leikata 25 miljoonaa euroa vapaan sivistystyön oppilaitoksilta, eli 14 prosenttia niiden rahoituksesta. Hallituksen koulutusleikkaukset kohdistuvat erityisesti kesäyliopistoihin ja opintokeskuksiin, joita uhkaavat jopa 40 prosentin leikkaukset oppilaitosten rahoitukseen.
Meriluoto jätti hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen
” Vapaan sivistystyön oppilaitokset ylläpitävät ihmisten toimintakykyä.”
– Vapaa sivistystyö on tärkeä ja suosittu osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ylläpitävät ihmisten toimintakykyä, mielenterveyttä sekä ehkäisevät syrjäytymistä, Meriluoto muistuttaa.
– Eikö hallitusta kiinnosta nämä asiat? Ja miten ihmeessä vapaan sivistystyön oppilaitokset selviävät lakisääteisistä tehtävistään tällaisten leikkausten jälkeen?
Alueellinen eriarvoisuus kasvaa
Meriluoto arvioi, että leikkaukset kolahtavat erityisen pahasti pienten paikkakuntien vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, mikä kasvattaa alueellista eriarvoisuutta.
– Pienillä paikkakunnilla on jo valmiiksi vähemmän erilaisia palveluita kuin suurilla paikkakunnilla. Vapaa sivistystyö on siis monessa tapauksessa juuri harvaan asuttujen alueiden asukkaille tärkeää koulutuksen saavutettavuuden ja yhteisöllisyyden kannalta, hän sanoo
Kohdistuu kaikenikäisiin
Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat Suomen suurimpia aikuiskoulutuksen toimijoita. Meriluoto huomauttaa, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa koko ajan, kun työelämä muuttuu kiihtyvään tahtiin ja monen on päivitettävä osaamistaan. Myös lapset ja nuoret ovat vapaan sivistystyön piirissä.
– Hallituksen koulutusleikkaukset kohdistuvat siis kaikkiin ikäluokkiin ja hyvin erilaisissa elämäntilanteissa oleviin ihmisiin, niin lapsiin, työssäkäyviin, työttömiin ja eläkeläisiin. Elinikäisen oppimisen ja sen yhdenvertaisuuden kannalta on olennaista, että vapaan sivistystyön oppilaitokset tavoittavat tällä hetkellä hyvin muitakin kuin korkeakoulutettuja. Vapaan sivistystyön riittävä rahoitus on myös tärkeä osa työllisyyspolitiikkaa, hän toteaa.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on merkittävä rooli myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Koulutus on esimerkiksi kielikoulutusta sekä muuta työelämävalmiuksiin liittyvää koulutusta.
– Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa maahanmuuttajilla on myös hyvät mahdollisuudet tutustua muihin ihmisiin, mikä auttaa kotoutumisessa. Esimerkiksi kansalaisopistojen kurssit ovat hieno tapa edistää erilaisista taustoista tulevien ihmisten välistä vuorovaikutusta.
lehti 