Sote-uudistuksessa ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen on asia, johon alan ammattilaiset suhtautuvat kaikkein epäileväisimmin.
Näin kertoo tänään julkaistu Sosiaalibarometri. Siinä onnistumiseen luottaa vain 13 prosenttia sote-johtajista. Vielä vuonna 2021 noin joka neljäs sote-johtaja uskoi sote-uudistuksen parantavan henkilöstön saatavuutta.
– Henkilöstön ahdinko pomppaa tuloksissa nyt hälyttävämmin kuin koskaan Sosiaalibarometrin 33 vuoden aikana, Sosiaalibarometrin toteuttaneen SOSTEn tutkija Anne Eronen toteaa.
”Osaavan työvoiman saatavuus on suurin ongelma”.
Henkilöstöä huonosti saatavilla
Sote-johtajista 82 prosenttia arvioi henkilöstön saatavuuden virkoihin ja sijaisuuksiin hyvinvointialueellaan huonoksi. Vaikeus täyttää toimet pätevillä ammattilaisilla nähdään hyvinvointialueiden lähiaikojen selvästi suurimpana huolena. Henkilöstöpulan pelätään vaikeutuvan entisestään hoidontarpeen kasvaessa, kun väestö ikääntyy.
Tutkimuksessa lainataan muun muassa sote-johtajaa, jonka mukaan tarvitaan muutosta.
– Joko pitää antaa riittävät resurssit tai muuttaa lakeja niin, että hoitoa voidaan jättää laillisesti antamatta. Nyt kärsivät ne, jotka eivät ymmärrä vaatia oikeuksiaan, koska vain heiltä voidaan leikata, tämä arvioi.
Katastrofaalinen tilanne
SOSTEn erityisasiantuntija Minttu Ojanen muistuttaa siitä, että Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli turvata sote-alan työvoiman saatavuus, kun kunnat eivät enää kilpailisi keskenään samasta työvoimasta ja palkat harmonisoidaan.
– Koska työmarkkina on monen tekijän summana nyt oleellisesti muuttunut, tilanne näyttää lähes katastrofaaliselta ja hyvinvointialueilla menee valtavia summia vuokratyöntekijöiden hankkimiseen firmoilta, hän sanoo.
Sote-johtajista 72 prosenttia kaipaa jo nyt muutoksia hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön. Muutosvaateet koskevat rahoitusta ja pätevää henkilöstöä. Rahoitusta pidetään liian niukkana suhteessa lakisääteisten palvelujen tasoon, toisaalta henkilöstömitoitukseen toivotaan rekrytointivaikeuksien vuoksi höllennyksiä.
Rekrytointivaikeudet johtavat kalliisiin ostopalveluhankintoihin, mikä osaltaan nakertaa hyvinvointialueiden taloutta.
– Osaavan työvoiman saatavuus on suurin ongelma, ja ongelma ei missään nimessä ole vain meidän hyvinvointialueella, vaan koskee koko Suomea, eräs sote-johtaja muistuttaa.
– Me emme ratkaise sitä taistelemalla hyvinvointialueiden kesken samoista työntekijöistä, vaan tarvitaan kunnon systeeminen muutos – uusia tapoja palvelujen tuotantoon ja tarjoamiseen, eri ammattilaisten osaamisten hyödyntämistä laajemmin ja ennakkoluulottomammin, olemassa olevan tiedon huomattavasti vahvempaa hyödyntämistä, myös ihmisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan.”
Vaihtuvuus kuormittaa kaikkia
Henkilöstön vaihtuvuus ja johtamisen puutteet kuormittavat jäljelle jääviä. Henkilöstön henkinen kuormittuneisuus askarruttaakin jopa 82 prosenttia sote-johtajista
Neljä viidestä sote-johtajasta tunnistaa henkilöstön vaihtuvuuden, työmäärän kasvun ja asiakkaiden moninaiset palvelutarpeet hyvinvointialueensa henkilöstön merkittäviksi haasteiksi.
Sosiaalityöntekijät pitävät hyvinvointialueiden käynnistymistä ja henkilöstön osaamisen puutteita jopa vielä ongelmallisempina kuin sote-johtajat.
Sosiaalibarometri 2023 perustuu 559 hyvinvointialueen sote-johtajan ja sosiaalityöntekijän vastaukseen, jotka koottiin touko – kesäkuussa.
uutiskirje 
