Veropäivänä julkaistavat verotiedot antavat puutteellisen kuvan suomalaisten tuloista ja heidän maksamistaan veroista. Etenkin pääomien tuotoista merkittävä osa puuttuu julkisista verotiedoista.
Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér neuvoo, miten tulkita veropäivän tulotietoja, kun ne ensi viikon keskiviikkona julkistetaan.
Finér muistuttaa blogissaan Kalevi Sorsa säätiön verkkosivuilla, että tiedoista puuttuu valtaosa kaikkein varakkaimpien tuloista.
43 prosenttia kaikista henkilöiden osingoista on verovapaita.
Tietoja puuttuu
Tiedot puuttuvat julkisista verotiedoista, sillä esimerkiksi sijoitusyhtiöihin ja vakuutuskuoriin kertyviä tuloja ei luokitella henkilön tuloksi.
– Varakkaimmat käyttävät usein tällaisia rakenteita varojensa hallintaan, sillä näin voidaan samalla vähentää omaisuuden tuotoista maksettavia veroja. Voi siis sanoa, että heitä jopa kannustetaan siihen, ettei kaikkia tuloja nosteta niin, että niistä tulee julkisia, Finér arvioi.
Sijoitusyhtiöiden merkitys käy ilmi esimerkiksi EU:n tuoreesta kansainvälistä verovälttelyä käsittelevästä raportista. Sen mukaan ranskalaiset miljardöörit maksavat pääomien tuotoista keskimäärin kaksi prosenttia veroa, kun normaalisti vero osingoista on 30 prosenttia.
– Tilanne on samansuuntainen muissa länsimaissa, Finér toteaa.
– Suhteellisen matala verotus koskee myös muita varakkaita, joiden tuloista iso osa kertyy pääomista. Suomessakaan verotus ei ole keskimäärin progressiivista suurituloisimmalle prosentille, sillä pääomien tuotot keskittyvät heille ja niitä verotetaan suhteessa kevyemmin.
Verovapaat tulot jäävät pimentoon
Kaikki varakkaiden tulot eivät ole julkisissa verotiedoissa. Niistä puuttuvat niin kutsutut verovapaat tulot, joita kertyy erityisesti pääomista.
Esimerkiksi verovapaita osinkoja kertyi Suomessa vuonna 2021 yhteensä 2,5 miljardia euroa.
– Siis 43 prosenttia kaikista henkilöiden osingoista, Finér tarkentaa.
Julkisista verotiedoista puuttuvat myös perinnöt ja lahjat, joita on kertynyt vuositasolla keskimäärin yli 8 miljardia euroa. Summasta 39 prosenttia menee suurituloisimmalle tulokymmenykselle.
– Niitä ei luokitella tuloiksi, vaikka saajan varallisuus kasvaa samaan tapaan kuin muissakin tuloissa.
Finérin mielestä tilannetta tulisi muuttaa laajentamalla verotietojen julkisuutta siten, että se koskisi tasapuolisesti kaikkia tuloja. Lisäksi omistustietojen läpinäkyvyyttä pitäisi parantaa.
– Näin myös Venäjän talouspakotteet toimisivat tehokkaammin, Finér arvioi
Läpinäkyvyys hillitsisi harmaata taloutta
Finér muistuttaakin siitä, että verotietolistojen kärjessä keikkuvat ensi viikollakin suuryhtiöiden johtajat, jotka saavat valtaosan palkkiostaan palkkana, joka näkyy lähes kokonaan verotiedoissa.
Toinen ryhmä veropäivän listausten kärjessä ovat vuonna 2022 isoja yrityskauppoja tehneet yksityishenkilöt. Heistäkään aivan kaikki eivät listauksilta löydy, sillä kaupat on voitu tehdä sijoitusyhtiön lukuun, jolloin tulotiedot eivät ole julkisia, ellei myyntivoittoja ole nostettu osinkoina ulos.
Finérin mielestä läpinäkyvyyden puutteen vuoksi verotietojen julkisuuden tavoitteet eivät toteudu, kuten pitäisi.
– Niiden avulla ei esimerkiksi pysty kattavasti valvomaan yhteiskunnan vallankäyttäjiä ja heidän taloudellisia intressejään, Finér toteaa.
– Tulo- ja varallisuustietojen läpinäkyvyys hillitsee myös korruptiota ja harmaata taloutta.
uutiskirje 
