STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä eri maiden työmarkkinamalleja on haasteellista vertailla. Hän toteaa kuitenkin, että pohjoismaisille malleille yhteistä on ollut työmarkkinaosapuolten yhteistyö sekä rooli työpaikkojen ja toimeentulon turvaajina.
Palola osallistui muiden työmarkkinaosapuolten kanssa tänään keskiviikkona työministeri Arto Satosen (kok.) järjestämään seminaariin Suomen työmarkkinamallista.
– Pohjoismaisissa malleissa yhteistyön edellytysten turvaamiseksi työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta pyrkivät rakentamaan välilleen kestävää luottamusta. Sillä pyritään vakaaseen ja pitkäjänteiseen kehitykseen työmarkkinoilla, Palola sanoo.
”Suunta on kohti poliittisten suhdanteiden mukaan muuttuvia työehtoja.”
– Nykyisessä hallitusohjelmassa tästä linjasta on irtauduttu, sillä hallitus on ohjelmassaan määritellyt sekä tavoitteet että keinot työ- ja sosiaaliturvaan liittyvän lainsäädännön tiukentamiseksi eikä anna neuvotteluille aitoa mahdollisuutta.
Työntekijäkeskusjärjrestöt ovat pitkin syksyä arvioineet, että neuvottelut ovat lähinnä teatteria.
Ei lailla vaan sopimalla
Tilaisuudessa kuultiin muun muassa esityksiä Ruotsin työmarkkinamallista ja palkanmuodostuksesta sekä keskusteltiin siitä, onko Suomella opittavaa Ruotsin mallista.
– Suunta on kohti poliittisten suhdanteiden mukaan muuttuvia työehtoja ja hyvin riitaisia neuvottelukierroksia, Palola arvioi.
Hän muistuttaa siitä, että suomalainen työmarkkinamalli on ollut murroksessa jo pitkään, eikä mitään yhteisesti sovittua mallia useammankaan neuvottelukierroksen jäljiltä ole olemassa. Myöskään seminaari ei tuonut tilanteeseen mitään uutta.
– STTK:n kanta on, että työmarkkinamallista ei pidä säätää lailla, vaan pohjoismaiseen tapaan työmarkkinaosapuolten on ensi vaiheessa pyrittävä löytämään yhteinen näkemys järjestelmän perusrakenteesta, Palola esittää.
– Yhteistä mallia voidaan tarvittaessa tukea lainsäädännöllä ja instituutioilla. Työmarkkinamallissa on jatkossakin säilyttävä edellytykset toimialakohtaisten ratkaisujen ja palkkatasa-arvon edistämiseen.
Parempaa yhteistyötä
STTK:n kannan mukaan työehtosopimusneuvottelujen tukemiseksi tarvittaisiin yhteistyöelin, jonka tehtävä olisi muodostaa yhteinen näkemys talouden tilannekuvasta neuvottelujen pohjaksi.
– On esitetty, että tällainen yhteistyöelin voisi olla valtakunnansovittelijan toimistossa. Tätä STTK ei kannata, Palola painottaa.
– Yhteistyö talouden tilannekuvaan liittyen on syytä käynnistää viipymättä ilman kytkentää olemassa oleviin instituutioihin. Kun työmarkkinamalli jäsentyy, eri tahojen roolia sen tukemisessa voidaan arvioida kattavammin.
Palola muistuttaa hallitukselle myös siitä, että työmarkkinamallin ytimessä on työtaisteluoikeutta koskeva sääntely.
– Hallitusohjelman työtaisteluoikeutta koskevia rajoituksia ei pidä tässä vaiheessa työmarkkinamallin murrosta säätää, vaan osapuolia on kannustettava parempaan yhteistyöhön.
uutiskirje 
